♥️ |
Bea kävi verikokeissa, Manta pääsi tutustumaan |
Bea biitsillä |
♥️ |
Bea kävi verikokeissa, Manta pääsi tutustumaan |
Bea biitsillä |
Missä se oma koti luuraa? |
Kevätaurinko |
Odotetaan mamia kotiin töistä |
Kaverin kanssa päikkäreillä |
Mantalle kuuluu hyvää. Se on oppinut nauttimaan elämästä täysin rinnoin, vaikka vielä varovaisuutta noudattaen. Se ei oikein vieläkään usko, että saa olla just semmonen kun on. Varovasti tulee pyytämään rapsutuksia ja varovasti haluaa viereen pötköttelemään, ei hyppää itse sänkyyn eikä sohvalle. Se kyllä pystyy hyppäämään, olen nähnyt, kun se "salaa" käy katsastamassa parhaat paikat. Mutta kun tulen paikalle, se nopeasti hyppää pois.
Ruoka saa sen heräämään henkiin. Silloin tohistaan ja pöhistään kovasti 😊 Ahne on, ja kun herkkuja tarjoillaan, se yrittää ehtiä kaikkiin ekana, mutta ei ole härski ja varasta, vaan kuuntelee, kun sille sanotaan, ettei voi ottaa toisen suusta 😀 Hirmuisen hyvin kuuntelee ja hakee katsekontaktilla tukea kun haluaa tietää tekeekö oikein. En jaksa lakata kehumasta Mantaa, koska se nyt vaan on niin kiva tyttö!
Ulkoilu on alkanut sujumaan kivasti, paitsi ettei niillä kovilla pakkasilla oikein remmilenkille voinut lähteä, sillä nämä kaikki kärsivät voimakkaasti varpaiden / nivelten? palelusta. Kaksi omaa ei vielä viime talvena ollut moksiskaan -10 asteen pakkasista, vaan nyt ne alkavat ontumaan melkolailla heti. Samoin Manta, on vielä kovin herkkä tassuistaan.
Olen pessyt Mantan nyt kolmesti, ja vasta kolmannen pesun jälkeen sen turkki tuli sileäksi ja kiiltäväksi. Samassa syssyssä leikattiin etukynnet, putsattiin korvat ja silmät sekä poimut. Niin nätisti antoi tehdä kaikki hoitotoimenpiteet, palkaksi piti vain saada vähän joka välissä superspecialherkkupaloja, eli itikkanameja!
Manta tulee tarvitsemaan hyvin ymmärtäväisen kodin rauhalliselta alueelta, ja ehdottomasti itsevarman koirakaverin näyttämään mallia. Nyt kun sillä alkaa luottamus olemaan aika hyvin kohdillaan, voidaan ilmojen salliessa lähteä vaikkapa autoilemaan ja totuttelemaan siihen kulkumuotoon.
Joulu tulla jollottaa ja vihdoin Manta saa viettää ensimmäisen oikean joulun kaikkine ihanine tuoksuineen, lahjoineen ja herkkuineen! Ja sen on Manta todellakin ansainnut. Ei enää pennuista huolehtimista, vaan nyt siitä itsestään huolehditaan ja sitä hemmotellaan 💖
Manta etsii kotia Autetaan Eläimiä ry:n kautta
Manta on ollut nyt reilun viikon kotihoidossa. Alkuun se jännitti niin hirmuisesti kaikkea, telkkari oli se kaikista kauhein. Viikossa se on kuitenkin voittanut jännityksensä ja pelkonsa isoilta osin. Tietenkin tulee asioita, joita pelkää tai jännittää. Esimerkiksi tänään otin kukkaruukun hyllyltä ja olin viemässä suihkuteltavaksi, niin sepä oli melkein liian jännää! Mutta uskaltaa tulla haistelemaan ja siten ei tuo kukkapurkkikaan tuntunut enää jännältä 😊
Manta on melkein sisäsiisti. Sitä ei haittaa, vaikka pienen pissan lurauttaisi keittiöön alustan päälle, mutta se saattaa tehdä sen saman myös ulos, omalle pihalle. Pitää itse olla tarkkana, milloin sitä pissattaisi! Remmikävelyt on vielä aika jänniä. Autot on jänniä ja ohi kävelevät ihmiset myös. Koiria ei ole vielä osunut vastaan. Ulkona olemiseen Manta tarvitseekin aika paljon tukea.
Ihanasti se antaa hoitaa poimuja ja silmiä, antaa kosketella tassuja. Nämä kaikki sitä jännittää, mutta on uskaltautunut luottamaan. Nyt on pientä hepuliakin ollut näkösällä, saattaa rymistellä pihan perältä suoraan eteiseen, siinä kuulkaa tanner tömisee kun tuo vankkarakenteinen likka liikkuu! 😄
Kaikin puolin todella valloittava tapaus! Kerrassaan suloinen 💖
MUTTA
kuinkas sitten kävikään!
Manta tuli siis hoitoon 28.10.-23 ja sitten torstaina 2.11.-23 tuli toinenkin hoitolainen, sillee aika nopsalla aikataululla.
Hän on Billy, suomalaisittain Vili.
Hyvin pieni (~ 25cm), todella hellyyttävä noin 2v kastroitu pikku-ukkeli 💓
Vili on aika valmis kotikoira, jännittää kyllä asioita, mutta luottaa ihmiseen hyvin nopeasti. Häntä ei haittaa syliin nostaminen, luulen, että sitä on edellisessä elämässään kannetukin paljon. Vili tulee hyvin toimeen koko hoitolaisporukan kanssa, on täysin sisäsiisti, nukkuu yönsä kuin lapsi hoitsun vieressä. Osaa matkustaa autossa nätisti. Ihan semmonen kotikoiranen, jolle ihminen on se tärkein.
Sekä Vili (Billy) että Manta (Csörike) etsivät kotejaan Autetaan Eläimiä ry:n kautta, tutustu huolellisesti adoptioprosessiin ennen yhteydenottoa!
Ja sitten kuvia!
Näin, uusi blogi starttaa piakkoin.
Tulossa ranskismixtyttönen, unkarilaisesta pentutehtaasta haettu niin monen muun kanssa.
Onneksi pääsivät pois.
Csörike on noin 5v narttu jolle elämä kotona on täysin uutta. Kaikki asiat, jotka on meille päivittäisiä, on sille täysin uutta ja ehkä pelottavaa. Imuri, astianpesukone, telkkari tietenkin... ei ole koskaan kävellyt remmissä eikä ole tottunut myöskään valjaisiin. Asiat on saanut toimittaa just sinne, missä tarve tuntuu. Liikunta on ollut vähissä, pentutehtaana sitä ei ole ollut lainkaan. Tokkopa on tottunut myöskään kosketteluun, paijaamiseen tai hellittelyyn.
Csöriken ura pentutehtaana on lopullisesti ohi!
Kuvat on otettu huhtikuussa unkarilaisesta turvapaikasta, jonne usein tuodaan kodittomia koiria.
Csörike on ihan hämillään, peloissaan ja hukassa, ovat varmaan olleet uudessa ympäristössään vain vähän aikaa.
Tervetuloa Csörike, täällä me odotellaan jo kovasti!
No voi hyvänen aika sentään! Ihan täysin olen unohtanut päivittää parhaat uutiset, Elina on löytänyt oman kotinsa!! Ella muutti 16.9. ja hänellä on seuranaan 2 rescuetaustaista kaveria. Onnea onnea Elina matkaasi, paljon rakkautta ja läheisyyttä! <3
Elina on ollut kotihoidossa puolitoista kuukautta
Sen kanssa eläminen on ollut äärimmäisen helppoa. Ella on ihan täydellinen tyttö!
Nyt se on jo tosi reipas ulkoilija, ei jännitä siellä tähän mennessä ainakaan mitään, ei autoja, mopoja, sauvakävelijöitä... mutta yksi "haaste" on; sen täytyy jäädä odottamaan kaukanakin näkyvää ihmistä, sillä se on potentiaalinen rapsuttaja!! :))
Kovasti Ellasta on tullut leikkisä, ja nyt kelpaa useampikin lelu. Etenkin yksi sellainen, jota toki voi riepottaa vain ihmisen läsnäollessa, sininen apina, josta kuuluu vaimea kikatus, kun osuu oikeaan paikkaan. Se aiheuttaa kyllä hurjat hepulit!
Ja mitä tutummaksi tässä on tultu, sen enemmän Elina hakeutuu lähelle. Se sitten tykkää suukottelusta, jos laitat käden kasvojen eteen, niin sepä yrittää tassulla siirtää käden pois, jotta pääsee pussailemaan ihan keskelle naamaa <3
Että en mä tässä nyt kummempia ala keksimään! Ella on hyvin mutkaton tyttö ja sen on helppo oppia asioita. Yhdellä sanalla; ihana!
Muutama kuvakin löytyy
Niin osaa hienosti rentoutua! |
Nyt on lupa nauttia elämästä |
Telkkari on edelleen vähän jännä, ja sille pitää välillä haukkua. Eläinaiheiset ohjelmat erityisesti! :) |
Pikku Elina tuli kotihoitoon 29.7.
Todella reipas pieni häslääjä, häslääminen on kuitenkin lähinnä stressireaktiota. Hyvin otti vastaan omat koirat, samoin he Elinan.
Lauantai meni söheltämisessä, Elina ei malttanut syödä eikä tehdä tarpeitaan. Mutta nautti suunnattomasti pehmeistä pedeistä sekä sohvasta. Yö meni hienosti nukkuen ja yön aikana oli tullut iso pissa keittiöön. Pakollinen suihkukin käytiin ja sain pestyä ihan vain pahimmat, se pisti kyllä harvinaisen hanakasti hanttiin :))
Sunnuntai oli selkeästi rauhallisempi päivä, mutta reilusti ylimääräistä härväämistä. Ulkona jännittää kovasti, metrin välein pitää istua miettimään.
Leluista se ei vielä ymmärrä mitään ja myös oma piha pelottaa. Tulee kuitenkin terassille katselemaan. Häntä sillä heiluu ihan koko ajan, jopa säätiedotuksen lukijalle telkkarissa :)) Ja on kova tyttö pussaamaan, meinaa suukkoihin vallan hukkua!
Maanantai olikin sitten sellainen päivä, jolloin Elina sitten pystyi sammuilemaan pitkin päivää, ja tuli viereen päiväunille ja nukkui syvää unta. Alkaa stressi hieman helpottamaan! Ja aamulla löytyi taas askareet keittiöstä, tekee siis yhden ison pissan päivässä tällä hetkellä.
Kertakaikkisen suloinen ja niin kovasti rakastava tyttö! Ihan mahdottoman suloinen! Tästä joku saa kyllä sellaisen hiomattoman timantin että oksat pois!
Elina on nyt ollut täällä vasta 3 päivää ja alkaa oppimaan jo meidän rutiinit. Fiksu mimmi. Päivittäin harjoitellaan ulkona olemista, sekä omalla pihalla että tien poskessa.
Elina on varmasti hyvin nuori, sanoisin että ihan pentunen vasta.
Me palataan astialle, kunhan tässä nyt hetken otetaan iisisti ja harjoitellaan perusasioita hiljalleen.
Siiheksi voitte katsoa näitä suloisia kuvia hänestä!
Elina etsii kotia Kulkurit ry:n kautta
Elina
Tarhalla |
Tarhalla |
Tarhalla |
Niinhän siinä sitten kävi, että Lilleroinen löysi oman kotinsa!
Kauhee ikävähän sitä on, olihan Lilli mun ihan ikkari ainoa sylivauveli... hassuttelija, hömppä ja kullannuppu
Ihanaa, kun sain tutustua ja vaikuttaa elämääsi. Toivon Lillille kaikkea mahdollista hyvää elämään, tulet varmasti olemaan rakastettu pikkuputti.
Muutamia kuvia vielä ja sitten blogi taitaa jäädä kesätauolle
Lillikulta 💓
Perusaamu, ei jaksa, ei. |
Joskus tuntuu, että onko ne ihan fiksuja... 😅 |
Käytiin kylillä hulinoimassa, pisteet Lillille 10+ |
Lillillä tulee kotihoitoa täyteen 2 kuukautta. Tuntuu, kuin se olisi vasta tullut, kun oikein miettii. Toisaalta se on kuin olisi aina tuossa ollut. Lilli on äärimmäisen helppo otus!
Ja nyt kun se on oppinut leikkimään leluilla, niin on vielä viihdyttävämpi tyyppi kuin ennen :)
Hieman ovat Doritan kanssa tapailleet myös koiraleikkejä keskenään, mutta molemmat on vielä aika varovaisia. Joku päivä sitten kämppä räjähtää!
Lisäksi possu on saanut kilpailijan, ihanan pallon! Lilli tykkää siitä, mutta se oli joka 5. minuutti sohvan alla, joten valitettavasti se joutui ulkolelun rooliin
Koska Lillillä on eroahdistusta, se on päässyt paljon mukaan, eli autoilu sujuu todella hienosti, on ihan rauhassa takapenkillä ja nukkuu.
Lillin korvat käytiin huuhteluttamassa 19.5. ihan rauhoituksessa. Aika paljon vanhaa, kuivaa ja mustaa mömmöä sieltä lähti, samoin lähti huono hammas. Hammaskiveä tytöllä ei juurikaan ollut. Jotenkin tuon ell keikan jälkeen siitä tuli villimpi, hammas on varmaan vaivannut kuten myös korvat. Että vauhti vaan kiihtyy! Nyt se on myös kävelyllä paljon reippaampi ja kulkisi mielellään Doritan kanssa etulinjassa reippaasti, mutta nuo kaksi muuta ovat kuin kiviriipat; joka haju, käpy, oksa, kukka.... kaikki pitää huolella käydä läpi.
Lähistöllä on vanha hiekanottopaikka, jossa on ns. biitsihiekkaa, Lilli vallan meinas villiintyä siellä hepuloimaan. Pirskatti, kun remmi oli ihan liian lyhyt, pitää ottaa liina, ja mennä kokeilemaan, josko hepulit irtoaisi.
Muuten täällä ei ole normiarkea kummallisempaa, päiviä siivittää tärkeät rutiinit. Lilli tykkää makoilla terassilla aurinkoa ottamassa, välillä siirtyy varjoon ja sitten taas takaisin
Lilli etsii kotiaan Autetaan Eläimiä ry:n kautta, tutustu adoptioprosessiin ennen yhteydenottoa. Sivuilta Lilli löytyy nimellä Lepi
Tässä taas kuvia ja muutama video, edellisessä postauksessahan on pitkästi kerrottu, millainen Lilli on ja millaiseen kotiin se voisi sopia, käy kurkkaa!
Ihan paras possu |
Isosiskon kyljessä on ihana olla |
Mielenkiintoinen ohjelma |