4 kuukautta ja 3 päivää

Hazel on jäänyt jumiin omaan epävarmuuteensa eikä pääse eteenpäin.

Nyt en saa koskea siihen juuri lainkaan, lähtee levottomasti liikkeelle, heti kun minä liikun.

Dorita käy pyytämässä sitä leikkimään, mutta ei se lähde kuin harvakseltaan. Kovin ilahtuu siitä, kun tullaan takaisin ulkoota omien koirien kanssa, se on valtavan iloinen, häntä heiluu ja pieniä kurlauksia kuuluu kurkusta J

Jotain on hyvinkin mennyt, koska ruokarytmi on tullut, se syö aamulla ja illalla, eikä milloin sattuu. Uskaltaa syödä puruluuta olohuoneessa, kun ennen se ei uskaltanut rouskutella ollenkaan, edes sängyn alla tai omalla turvapedillään. Lisäksi nukahtaessaan illalla olkkarin nurkkaan, kun katson vielä telkkaria, se näkee wufwuf-unia ja heiluttaa häntää. Se tuntuu hyvältä!

En vaan yksinkertaisesti pysty luotsaamaan sitä eteenpäin, se on jumittunut paikoilleen. Tuntuu niin pahalta ja surulliselta. Olen kiintynyt hurjasti Hasseliin näiden kuukausien aikana

Yhdistyksen kanssa oltu tiiviisti yhteistyössä koko kotihoitojakson ajan, ja he ajattelivat, ettei Hasseli ehkä pääse jumeistaan täällä, vaan tarvitsee kokonaan uuden ympäristön ja rytmin, jossa se mahdollisesti voisi avautua, kun ei olekaan nämä samat ympyrät ja tämä pieni maailma jonka lisäksi minä olen koko ajan kotona, 24/7.

Eli Hasseli muutti toiseen hoitopaikkaan jatkamaan reipastumista. Toivon pienelle kultamuruselle hurjasti tsemppiä ja isoja harppauksia eteenpäin <3 Olet suloinen ja ihana ja mulla on sua ikävä ❤

Hasselin vuoden ekat kuulumiset

 No mitä kuuluu Hazelille?

Hyvää kuuluu! Edistyminen on hiukan taantunut, jonain päivänä ollaan kovin rohkeita ja toisena päivänä sitten taas ei.

Meillä on ollut täällä valjasruljanssia. Hasseli on kyl mainio, ei sen kanssa ainakaan tylsää tule!

Ensin sille saatiin päälle valjaat, panta, jarrupala sekä vielä kaiken varmuuden maximoimiseksi turvapala pannan ja valjaiden väliin. Laitettiinpa vielä remmikin roikkumaan, niin ei tartteis olla ropeloimassa sitä sit kokoajan.
Noh, ensimmäisen yön jälkeen remmi oli purtu poikki. Sittemmin myös turvapala. Jonkin ajan kuluttua löysin pannan lattialta, oli vetänyt sen pään yli. Hyvä, koska oli selvästi liian löysällä. Ja tuossa joulunpyhinä se oli sitten mutustellut myös jarrupalan remmin poikki! 
Kauhee kilinä kuului, kun se tepasteli asunnossa, kun 3 kpl lukkoa kilisi valjaissa! Lisäksi valjaat ei selvästikään olleet kovin istuvat, koska etujalkojen väliin tuleva remmi oli kokoajan kyljessä eikä siellä etujalkojen välissä... Nyt yritetään sitten uusia valjaita ja jarrupalaa ainakin, koska pihalle lähtö alkaa olla vermeiden puolesta pian kunnossa. 

Hasseli seurailee minua aika paljon kotosalla. On aina valmiina lähtemään samaan paikkaan kuin minä, oli se sitten keittiö tai veski :)
Herkkuna on aiemminkin mainittu hapankorppu, se on ja pysyy. Vaikka se vahingossa olisikin jossain muualla kuin keittiössä, kun alan voitelemaan happareita, hetken kuluttua se on jo keittiössä ja sitten olkkarissa odottamassa omaa osuuttaan

Saan koskea siihen jo, silloin kun se on turvallisessa pedissään. Voin paijata koko koiran läpi, ilman että se näyttää vaivaantuneelta. Uskaltaa ottaa makupaloja olohuoneessa ja joskus jopa keittiössäkin. Keittiössä se on ihan lähellä mun jalkoja eikä ole levoton. Haistelee huolella polvesta alaspäin. Meillä alkaa tuo luottamuspuoli olemaan aika hyvällä mallilla. Pitää muistaa, että luottamusta ei saada, se ansaitaan! 

Joulu tuli ja meni, samoin vuoden vaihde. Hasseli oli rauhallisin mielin sängyn alla pahimpaan paukkeeseen, joten meidän jengi lopetti "juhlimisen" klo 23 aikoihin ja vetäydyttiin Höyhensaarille

Tästä on taas hyvä jatkaa luottamuksen ansaitsemista, mutta yks juttu vielä; Hasseli on ihana! 

Pari kuvaa ja yksi ihana video, jossa Hasseli rouskuttaa hapankorppua :)) 
Huomatkaa kuvissa hassut valjaat! 

VIDEO

Joulupaketti!