tiistai 24. toukokuuta 2016

3 viikkoa

Huomenna Lara on ollut luonani 3 viikkoa. Ihan kuin se olisi ollut paljon paljon kauemmin! On niin hienosti suljahtanut tähän porukkaan :))
Ensimmäiset päivät oli yhtä hullunmyllyä, likka kävi aika lailla kierroksilla. Ei malttanut rauhoittua laisinkaan. Nykyään se pötköttelee ihan rauhassa pöydän alla, sohvalla tai sängyllä. Edelliseen kotiin se ei ole ikävöinyt hetkeäkään.

Merkkipissoja on tullut yhtä monta kuin on viikkojakin kasassa tai yksi enemmän.
Lara on oppinut, että mamma menee ovesta ensin ja se tulee kun lupa on annettu. Lara osaa myös istua eteisessä kun puetaan / riisutaan valjaita. Yhtä hienosti se odottaa autossa lupaa tulla ulos.
Lara söi aluksi eteisessä ruokansa, portin takana. Näin teimme alukuunsa, kun en tiennyt miten hanakasti se sörkkii toisten kipoille. Nyt sen voi jo antaa ruokailla ilman porttia, sillä Lara syötyään tulee hyvin varovasti olkkariin, jossa muut vielä syövät. Se ei todellakaan syöksy toisten kipoille!

Kissa on alkanut kiinnostamaan Laraa, hyvällä tavalla. Se ei siis tahdo kissalle mitään pahaa, on vain kiinnostunut, kun ei ole päässyt oikein tutustumaan siihen. Ja leikkiäkin se haluaisi. Kissa vain ei ole samaa mieltä :) Lara tulee tosi nätisti, kun pyydän sitä luokseni ja kerron, että annetaan kissan olla, se  kun on tommonen tosikko..

Lara antaa nätisti kaivella korviaan tai puhdistaa silmiään, kynsien kanssa ei olla vielä kokeiltu, miten suhtautuu.
Häntä on Laran arka paikka. Sillä on häntämutka, vai onko mahdollisesti vammautunut nuorempana. Se vain ei tykkää, että hännän päähän kovin kosketaan, vaan lähtee tilanteesta pois.

Laralla on hyvin miellyttävä haukkuääni. Matala, kumea eikä siinä ole oikeastaan yhtään terävyyttä. Tosin Lara haukkuu kovin harvoin, joskus leikin tiimellyksessä tulee haukku.
Larasta löytyy myös sitä vahtikoiraa. Eräänä päivänä edessämme aika pitkällä käveli nuori mies hissukseen, se kiinnitti Laran huomion ja se selvästi valpastui. Mutta kun kundi pysähtyi räpeltämään kännykkäänsä, Lara oli ihan varma siitä, että nyt on tekeillä jotain hämärää ja aloitti matalan murinan, taisi olla muutama selkäkarvakin pystyssä :)) Siitä voi kehkeytyä varsinainen suojelijakoirakin! Tarkkana pitää olla, ettei nämä piirteet mene överiksi.

Elämä Laran kanssa on oikeastaan aika vaivatonta. Vaivalloiseksi elämän tekee lähinnä se, että koiria on yhteensä 4, joten jokainen varmasti ymmärtää, että omat koirat on joutuneet opettelemaan uusia asioita, mm. lenkeillä ja Lara taasen ei ole tottunut remmilenkitykseen ollenkaan eikä ainakaan laumassa. Mutta nopeasti Lara ja omani ovat asioita oppineet. Kello kun tulee 21 ja olemme käyneet illan viimeisellä lenkillä, sammuu Lara kuin saunalyhty, rankka päivä takana, lapsen on saatava nukkua ja kerätä voimia seuraavaan päivään!

Mietin viikon verran intensiivisesti, pidänkö Laran itse, sillä harvoin on tälle kotihoitajalle koira kolahtanut niin kovin kuin Lara, se tuntuu niin omalta ja se on ihan äärettömän ihana koira, en haluaisi luopua. Mutta järki sanoo, että mun resurssit ja voimat ei riitä sille enkä halua, että muu lauma on kotona yksin ensin koko työpäivän, käyn kotona ja lähden Laran kanssa treenaamaan ja taas he ovat yksin ja odottavat mammaa kotiin. Must se ei vaan ole reilua... niin kurja juttu kuin se onkin ja olen siitä aika lailla surullinen... toivon, että löydän Laralle kodin, joka rakastaa sitä sellaisena kuin se on ja näyttää rakkautensa joka päivä Laralle eikä sen enää koskaan tarvitse lähteä mihinkään etsimään rakkautta ja hyväksyntää. Mun mielestä Lara on täydellinen koira; kaunis, viisas, oppivainen, miellyttämisen haluinen, kiltti, sosiaalinen... lista olis pitkä, jos jatkaisin. Mutta täydellinen kuvaa sitä täysin. Sitä se on. Lara. Ihana!

Ja parit kuvat iloksenne!
PS
Tästä voi kurkkia kotihoitokoiriani vuosien varrelta
Ihan parhaat temukaverit Elvis ja Lara!

Joka ilta bileet pystyssä

Töissä. Tosi pehmeä tyyny...

Raskaan työviikon jälkeen pitää ladata hetki akkuja, että jaksaa pelmuta Elviksen kanssa

Koko jengi sulassa sovussa, vain kissa puuttuu kuvasta

Ihanat yhdessä!


tiistai 17. toukokuuta 2016

Loistava työkaveri

Lara on nyt kulkenut mukanani töissä. Se on edelleen jalostunut ihan terapiakoiraksi asti töissä. Työkaverit on kaikki ihan lääpällään siihen :) Ja Larahan osaa. Osaa olla herttainen ja rauhallinen. Yksi työkaveri on yli muiden. Kun me tullaan Laran kanssa ulkoota, se suorastaan rynnii työkaverin huoneeseen! Heillä synkkaa hyvin, ihastuminen taitaa olla molemminpuolista :))
Laran kanssa arki sujuu mukavasti. Ne joka ilta Elviksen kanssa renuaa reilun tunnin verran ja sitten nyykähtävät.
Ollaan nyt muutaman kerran käyty Laran kanssa kahdestaan koulun pihalla hieman harjoittelemassa seuraamista. Laralla on loistava kontakti ja namit toimii tosi hyvin motivaattoreina! Kyllä siitä hyvä tulee. Naksutintakin ollaan harjoiteltu, Lara tarjoaa kaikki temppunsa; istu, maahan, tassu ja toinen tassu. Harjoitellaan niinkin tärkeää liikettä kuin kyljelleen meno...
Tänään Lara tajusi mitä varten maitotölkki on lattialla. Siellähän olikin kissanraksuja! Niin sai Lara repiä maitotölkin ja palkaksi raksut. Ja tällä viikolla se on myös rouskutellut puruluuta!

Tänään on ollut ADHD-päivä. En tiedä miksi. Ihan normaalia arkea ollaan elelty. Mutta kotona se sählää kokoajan, ei malta pötkötellä, ulkona siksakkia ja kiskomista. Ja kaupan päälle pissalätäkkö sisälle. Juuri eilen laitoin eteiseen ja makkariin matot, kun ei niitä pissoja ole sisälle tullut. Nyt sitten sinne makkarin matolle... mutta jokin on sitä tänään vaivannut. Olisiko huomenna rauhallisempi, normaalimpi päivä? Hope so! :))

Kävimme koirakaverin kanssa koirapuistossakin! Lara tykkäs! Ja juoksi, on aika kova likka juoksemaan, laitan loppuun parit videot vauhtihirmusta!

Eihän tässä muuta kuin sitä täydellistä kotia etsiskellään...  ;)

Parit VIDEOT koirapuistosta:
Tässä hurvitellaan Nemon kanssa! 
Ja tässä charmantin ja siistin villiksen kaverina :) 

Perusasento!

Töissä, ansaittu jaloittelutauko työpäivän keskellä

Koirapuistossa

Kyllä, osaa Lara rentoutua ihan täysin!

Töissä. Tylsää.

Ensin meni maitotölkki ja sitten pureksitaan puruluuta

Lara ja Elvis. Parhaat kaverit

Aamutunnelmat. Joka aamu. He valtaavat sängyn ja pötköttelevät tyytyväisinä. Mamma saa juoda kahvia kaikessa rauhassa
 

tiistai 10. toukokuuta 2016

Hienosti menee, hieno tyttö!

No niin, pikkuisen päivitystä :)

Täällä menee hyvin, sanoisinko loistavasti!
Yhtään sisäpissaa ei ole tullut, tosin ei Lara ole ollut yksin kuin ihan lyhyitä aikoja. Mä kuitenkin luulen, että säännöllinen elämä (rutiinit) ja riittävä lenkkeily sopii Laralle erinomaisesti, sen ei ole tarve merkkailla sisälle, kun se saa tehdä sitä tarpeeksi ulkona. Ja kyllä se merkkaileekin! Harvinaisen paljon kuittailee ulkona, ollakseen narttu.

Miettikääs, että Lara oppi uuden nimensä yhdessä vuorokaudessa...! 

Lara on ollut maanantain ja tiistain mulla mukana töissä. Syystä, että se pyytää jatkuvasti tuota vanhaa narttua leikkimään, eikä se jaksa. Kun Donna aikansa on komentanut Laraa lähtemään Mäkkylän mäkeen, eikä likka usko, sanoo Donna hiukan kovemmin. Siitä Lara ei sitten tykkää, ja se sanoo takaisin. En halua, että tuo vanhukseni joutuu vielä vanhoilla päivillään skarppaamaan 24/7 vaan sen on saatava olla rauhassa. En voi eristää koiria, sillä Laraa ei ovet pitele. Joten ratkaisin homman ottamalla Laran töihin.
Ajattelin, että kun vien tuon energiapakkauksen duuniin, ei töistä tule mitään. Mutta Larahan yllätti positiivisesti! Se on ihan täydellinen toimistokoira! Makoilee huoneessani rentona ja välillä kun poistutaan huoneesta, käy moikkailemassa niitä, joiden tietää rapsuttelevan sitä. Jos likka meinaa lähteä vaeltamaan käytäviä pitkin liian pitkälle, niin pelkkä nimen sanominen riittää, ja likka palaa hölkäten luokse! Ihan käsittämättömän hieno tyttö!

Ulkoilusta sen verran, että kun sen kanssa kulkee kahdestaan, se kävelee todella hienosti remmissä. Mutta kun on koko jengi mukana, mun on pakko laittaa Laralle kuonopanta, muuten se vetää mua pitkin ojanpohjia :D Laralle on kuonopanta toiminut hyvin, se on hiffannut, että kun kävelee iisisti, on kivaa ja kun lähtee rynnimään, ei tunnu mukavalta. Se vain on niin älyttömän fiksu tyttö!

Koirapuistoilua olen tässä miettinyt, olis kiva, jos se pääsisi irrottelemaan ihan kunnolla. Mutta en halua mennä puistoon, jossa on hirveästi koiria, kun en vielä Laraa niin hyvin tunne, että tietäisin miten se reagoi. Mutta katsellaan!

Lara tuli mulle keskiviikko-iltana. Torstai ja perjantai oli sille selkeästi vielä jänskäpäiviä. Lauantai-iltana nukkumaan mentäessä kuulin jo syvän, pitkän huokaisun. Olin iloinen, sillä se kertoi minulle, että tyttö on nyt rentoutunut! Sunnuntai-iltana sama juttu, vilkaisin lattialle ja mitä näin. Siellähän se Lara pötkötteli masu kohti kattoa ja kaikki tassut myös! Ihan mahtavaa!
Tuolla koiralla on kerrassaan upea luonne ja hermot terästä, kun ajattelee, että se on vaihtanut nuoreen ikäänsä jo kotia usean kerran, silti se jaksaa olla positiivinen ja iloinen, tarttua hetkeen, eikä ole stressannut itseään hermoraunioksi tämän kaiken jälkeen!
Edelleenkään en voi kuin kehua tätä kaunotarta!

Muutama kuvatus lopuksi
Työkaveri. Pahvi on henkinen este, toimii!

Tällainen reporanka nukkuu vieressäni yöt

Helppo nakki, muutama minuutti ja kongi on siisti

Ja tässä VIDEO, jossa Lara jahtaa pientä punaista pistettä... kissan juttuja?? :))


perjantai 6. toukokuuta 2016

Lara

Nyt on tytöllä sitten nimikin, Lara! Lara, tuo Tomb Raiderin rohkea, seikkailunhaluinen ja hieman äijämäinen kaunis sankari. Ihan samiksia siis! :)

Lara on todella hieno tyttö. Sillä ei taida olla mitään ongelmia, se tykkää kaikesta ja kaikista! On kovin rohkea, kuuliainen ja miellyttämisen haluinen. Kovasti leikkisä se on ja kaipaisi leikkikaveria jolla olisi yhtä paljon virtaa kuin hällä itselläänkin on.
Kivasti se kuitenkin osaa rauhoittua makoilemaan, kun muutkin niin tekevät. Lara toimii ihan yhtä hyvin ryhmässä kuin yksinkin. Jännästi se ei ole mitenkään erityisesti minun perääni, vaan ehkä enemmänkin koirakavereiden. Mä toivon, että koirakaverit auttaa sitä kun arki koittaa ja kotihoitaja joutuu lähtemään töihin, eli maanantaina!
Tänään olisi tarkoitus harjoitella yksin jäämisiä lyhyissä pätkissä. Peukut sille! :)

Torstai oli oikea remupäivä Laralle. Oltiin koko päivä tuossa mun pienellä postimerkkipihallani, Elvis ja Lara paini ja temus useita tunteja keskenään, molemmat nauttivat suunnattomasti! Illalla oli kyllä sitten aika hiljaisia ja väsähtäneitä koiruuksia...

Yksi pieni pissa on kotihoitoaikana tullut lattialle. Eilen illalla. Voi olla, että Laralla oli niin jänskä päivä, kun se sai remuta, ei voi tietää. Mutta mikään pissahätäsisäpissailija se ei kyllä ole. Sen sijaan Lara on kova tyttö merkkailemaan ulkona. Se ei koskaan laske isoja pissoja, vaan säästelee merkkauksia varten. Sellainen tuo iltainen pissakin oli, pikku lätäkkö vain.
Laraa ei ole steriloitu ja mietin, voisikohan sterkkaaminen vaikuttaa suotuisasti tuohon merkkailuun? Josko niitä merkkipissoja ei olisi sitten tarve kotona laitella..
Jokatapauksessa, voin sanoa, että Lara on todella ihana ja rakastettava koiruus. Katselen, kun se pöydän alla vetää sikeitä, ja suuri hellyys valtaa sydämeni. Onneksi sen ei tarvinnut lähteä Sateenkaarisillalle... olisi ollut taas yksi täysin turha kuolema.

Tässä sitten kunnon kuvapläjäys ja vielä muutama video eiliseltä, remutaan yhdessä eli ry.
Voi hyvänen aika miten KAUNIS!

Älypeli suoritettiin heittämällä läpi, helppo nakki, vaikeampaa tilalle, kiitos!

Kiva kissa, leikittäisiinkö??

Saku-sammakko, Laran lempiasento

Koko jengi ulkona. Vasemmalta Donna, Elvis, Lara ja Hani-vinttarin varjo

Upea on purukalusto!

Jäätelömaistiaiset

Remutauko

Painitaan! Jee, kivaa!!

Kepin kanssa oli kiva äristä ja purista, kiskoa ja repiä!

Ja tässä muutama livekuva eli VIDEO torstain temuamisesta

https://www.youtube.com/watch?v=mDDOW2JmUzk&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=wAbrHDxDwkU&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=4fYwWd8S2FQ&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=KftKIFaNm-U&feature=youtu.be

torstai 5. toukokuuta 2016

Tiedot Larasta

Lara on syntynyt n 9/2014
Larassa kerrottiin olevan rotikkaa, labradoria sekä karhukoiraa. Ulkomuodosta päätellen näin voisi ollakin. Strategiset mitat; korkeus n 55 cm ja paino 26kg

Syitä, miksi Laran on pitänyt vaihtaa kotia, on useita. 

Ensimmäisessä kodissa se oli noin 6kk ja kun se ei oppinut sisäsiistiksi, sai lähteä. 
Toisessa kodissa se oli noin 7 kk, perheessä oli pieni lapsi ja rotikka. Kun toinen lapsi syntyi, sai Lara lähteä. Syyksi ilmoitettiin ajan puute ja se sisäsiisteyden puuttuminen. Kolmannessa kodissa Lara oli myös sen 7 kk:n verran. Luopumisen syyksi sanottiin, että Lara harrastaa liian pitkiä itsenäisiä retkiä, sitä ei pysty vahtimaan ja jos sen laittaa sisälle, niin se sisäsiisteys taas...

Luonteeltaan se on pehmeä ja kiltti. Se haluaisi käydä tervehtimässä vastaantulijoita.
Kissalle oli ystävällinen, olisi halunnut leikkiä. Jostain syystä leikit jäi kyllä leikkimättä! 

Kun ollaan kahdestaan liikkeellä, Lara kävelee remmissä ihan kivasti, kiskoo hieman, muttei mitenkään mahdottomasti. Mutta jos olen koko lauman kanssa liikkeellä, silloin Lara kiskoo aika lailla. Lara haukkuu toisille koirille, mutta ei ole agressiivinen laisinkaan, päin vastoin, se haluaisi kavereiden luo! 

Tähän mennessä (2.6.-16) on tullut 4 pissaa sisälle, mutta ne ei ole mitään litrapissoja, vaan pienehköjä merkkipissoja. Uskoisin, että streiloimisen myötä merkkaaminen saattaisi loppua kokonaan! Toisaalta, pissaaminen voi olla myös stressin oire. Onhan sillä ollut kovasti repaleinen elämä, eikä se näy luonteessa laisinkaan, joten voi olla että merkkaaminen on oire. Alkupäivinä se saattoi merkata jopa 14 kertaa puolen tunnin lenkillä, nykyään vain 4-5 kertaa. Ja nykyään myös laskee kerrallaan isompia pissojakin! Lara ei ole ollut vielä pitkiä aikoja yksin kotona, ainoastaan ihan lyhyitä aikoja (n 15 min). Harjoitellaan tätä vielä hiljalleen.


Lara on luonteeltaan todella tasapainoinen ja fiksu. Hieman taitaa vahtivietti nostaa päätään, saattaa joskus murista tai haukahdella epäilyttävän oloisia tilanteita.

Lara ei ole haukkuherkkä

Lara tykkää ihan pienistäkin lapsista!  Tiistaina 10.5. tutustuttiin pieneen, alle 2v tyttöseen ja Lara, joka on hieman kitsas suukotteluissa, suukotti pienen ihmisen korvat ja leuan varovasti :))


Päivittelen tähän esim. sisäsiisteysasioita, kunhan päivitettävää ilmaantuu! 

Vekkuli!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Ensimmäisen illan tunnelmia

Saavuimme koiranhakureissusta noin klo 19.15 Espooseen. Tyttö oli rauhallinen koko automatkan, tykkää autoilusta.
Tutustuminen omaan laumaani, vanha Donna tykästyi heti näköiseensä ystävään, Elvis oli ulkona ihan tohkuna ja Hani.. no näytti hammaskalustonsa ja kertoi, ettei ollut kiinnostunut tekemään sen lähempää tuttavuutta.
Menimme sisätiloihin, tyttö tutkaili paikkoja ja tutustui myös Irina-kissaan. Irina oli keittiön pöydällä ja ne nuuskuttelivat toisiaan pitkään ja nätisti. Huh, helpotus! Pelkäsin nimittäin lähinnä Irinan reaktiota hoidokkiin, onneksi se oli myös Irinan mielestä ihan jees.
Sisällä alkoikin sitten leikki, tämä meidän vanhushan se tietenkin kakaran kanssa leikki, eihän nämä nuoremmat... Tyttö oli aivan into pinkeänä kaverista. Donnahan ei jaksa kovin kauaa pelata, onhan se jo 15 vuotias. Tyttö ei millään meinannut käsittää, ettei Donna aio pelata sen kanssa koko iltaa :)) Piip piip, leikitäänkö, piip, jooko, piip piip, vähän vielä??
Elvis sen sijaan aikoo nyt heittäytyä hankalaksi. Se ei ihan vielä taida tulokkaasta tykätä, komentaa niin railakkaasti, että kerran joutui jo veskiin jäähyllekin. Kyllä se tästä kuitenkin suttaantuu ja Elvis rauhoittuu varmasti muutaman päivän sisällä. Onhan tyttö ollut aika levoton, kiertänyt ja kuljeksinut, nuuskinut ja ihmetellyt, pyytänyt Donnaa leikkimään ja yrittänyt nätisti tehdä Elviksen kanssa tuttavuutta! Sellainen hermostuttaa varmasti Elvistä.
Muutama kuva likasta. Huomenna on varmasti jo enemmän kerrottavaa (mikäli jaksan / ehdin päivittää blogia)!

Matkalla Espooseen, autoilu ei stressaa vaan päin vastoin!
Tutustutaan

Ja sitten heti leikitään!

Välillä jopa rauhoitutaankin
Elvis miettii jääköhän tuo tänne...

Nassukuva

tiistai 3. toukokuuta 2016

Tässä hän on!

 Tällainen suloinen tyttönen on tulossa kotihoitoon huomenna, keskiviikkona 4.5.2016 illansuussa.
Olen miettinyt sille uutta nimeä, sillä haluaisin menneisyyden pois sen mielestä mahdollisimman kokonaan ja nimi liittyy siihen olennaisesti.
Siksi puhun nyt vain tytöstä.
Saa laittaa nimiehdotuksia, haluaisin, että siinä on max 4 kirjainta ja R ja/tai T. Älä ehdota Taraa! :)

Tyttö on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt asustella jo kolmessa kodissa. Syynä on ilmeisesti eroahdistus, joka ilmenee siten, ettei tyttö ole sisäsiisti yksin ollessaan. Ei kuulemma hauku tai tuhoa, ainoastaan asioi sisätiloihin. Mutta katsotaan tämä asia, kunhan se saapuu ja asettuu!
Viimeisimmässä kodissa se on ollut 7 kuukautta.

Rotuina siinä kuulemma on labbista, rotikkaa ja karjalan karhukoiraa. Kooltaan ei ole iso, polvenkorkuinen.
Ja ihan ilmetty meidän Donna nuorena, ainakin kuvien perusteella!

Paljon kummempaa siitä en tiedä, kunhan tutustutaan, niin blogi alkaa päivittymään myös, kuulumisia ja kuvia tulossa!
Tästä se pian siis lähtee!! :))
Donna vasemmalla, hoitokoira oikealla! Samikset!