Tässä blogissa kerron kotihoitoon tulleista koiruuksista, edistymisistä ja takapakeistakin. Kotihoitopaikka sijaitsee Vihdin Nummelassa
Niin lähti Allu Albertti kohti loppuelämänsä kotia!
Miten voi koira noin lyhyessä ajassa tulla niin läheiseksi... 4 viikkoa ja 6 päivää.
Mä toivon vain sydämeni koko pohjallisesta Allulle ihania koiranpäiviä ja että kotiutuminen sujuisi mahdollisimman vaivattomasti! Tule muru onnelliseksi, tee kaikki läheisesi onnelliseksi.
Olet ihana eikä siitä pääse yli eikä ympäri <3
Ihana Allu on varattu omaan kotiinsa!!
Ihan mahtavaa, Allu pääsee nyt omaan loppuelämänsä kotiin, rauhoittumaan ja nauttimaan elämästä!
Kotihoidossa Allusta on kuoriutunut varsinainen kainalokananen <3 Allu tykkää kovasti olla vieressä ja ottaa rapsutuksia vastaan. Sillä on ihana tapa nostaa toinen huuli ylös, kun rapsutukset osuvat oikein muhevaan paikkaan. Kuitenkin huolimatta siitä, että se tykkää läheisyydestä, Allu on itsenäinen koira, eikä koko ajan nyhjää kyljessä, vaan saattaa mennä ihan muualle lepäilemään.
Se on alkanut vahtimaan pihaa, mutta todella helposti sen saa rauhoittumaan ottamalla sen viereen ja rauhoittelemalla. Nyt kun Hömppä ei ole täällä enää sen kanssa peuhaamassa, se saa hepuleita ihan itsekseen, ja juoksee tuhatta ja sataa ympyrää pihalla.
Ruoka on alkanut maistumaan hyvin, toki se vielä sortteeraa nappuloita kipon viereen ja syö ne sitten viimeiseksi :)) Lisäksi Allu on hyvin juttelevainen neito, välillä tarinaa on pitemminkin tarjolla
Elämä hoitopaikassa on asettunut uomiinsa, se asettui jo muutaman kotihoitopäivän jälkeen. Allu on ollut hirmuisen helppo ja ihana hoitolainen! Allua on helppo rakastaa <3
Uudessa kodissa stressi nostaa varmasti taas päätään ja Allun pitää aloittaa kaikki alusta, mutta minä uskon Alluun. Uskon, että se asettuu kotiinsa lähes yhtä helposti kuin hoitoonkin.
Tässäpä taas kuvatuksia matkan varrelta!
Pian on kulunut 3 viikkoa, kun Allu tuli taloon.
Ensimmäiset päivät oli vähän sekavia, mutta hyvin pian Allu oivalsi meidän kodin jutut.
Allu ei ole täällä ollessaan haukkunut mitään turhia, haukkuu ylipäätään hyvin vähän. Haukut voi saada pihalla joku epäilyttävä naapuri, joka kulkee pihan ohi. Mielestäni se kuuluu asiaan, että epäilyttävistä hahmoista ilmoitetaan, kyllä koiralla pitää olla joku tärkeä tehtävä taloudessa!
Allu on reipas ulkoilija, täysin sisäsiisti, tykkää rapsutuksista ja syliin on kiva kammeta. Siinä samalla voi ensin vähän suukotella kotihoitajan kaulaa ja samalla yrittää napata kaulakoru. Tai korvakoru. Hän on aito prinsessa, joka tykkää koruista :)
Hieman epäluuloinen se on vieraille ihmisille. Haukkuu ja on aika hurjanakin. Tätä asiaa treenaillaan pikkuhiljaa, luottamista siihen, että en päästä pahoja ihmisiä sisälle edes ja ne jotka tänne pääsee, on ihan ok. Mutta se pitää tietenkin ihan itse todeta, näin lyhyen ajan jälkeen ei ihan pysty vielä luottamaan kotihoitajan arvioon.
En keksi tuosta tytöstä mitään huonoa sanottavaa, on aika täydellinen kotikoira. Täydellinen siitä tulee, kun on saanut viettää omassa, tutussa, turvallisessa kodissaan muutamia kuukausia, siitä olen täysin varma!
Allun kanssa odotellaan kevättä ja tietenkin sitä omaa kotia!
Nallelapsi löysi oman kotinsa 4.3.2022
Hömppäselle toivottelen valtavan ihanaa elämää, tule onnelliseksi, yhtä onnelliseksi, kuin itse teet läheistesi elämän. Niin suloinen karvakamu! <3
