Pipan toinen viikko meni todella hyvin!
Se on reipastunut hurjasti. On oppinut meidän rutiinit hyvin, odottaa aamulla jo intopinkeänä, että pääsee ulos. Mutta alkaa intoilemaan vasta, kun olen kahvini juonut. Ja tietenkin aamu-ulkoilun jälkeen kuluu saada aamupala. Siitä innostutaan kanssa. Ja siis kuluneen viikon aikana into on päässyt ihan valloilleen, ja molemmat tapahtumat aiheuttavat valtavan riemun, silloin tapetaan siiliä, raahataan fleecejä, juostaan ympäriinsä ja se on silminnähden onnellinen tulevista tapahtumista :))
Ruoka maistuu edelleen, nyt se syö huomattavasti nopeammin kuin aiemmin, mutta muutosta aiempaan on se, että se haluaa syödä yksin yksiössään.
Ulkoilu sujuu loistavasti! Se uskaltaa lähteä uusille reiteille, on tietenkin hiukan epävarmempi, mutta silti innokas kohtaamaan uutta. Menomatkat noin yleisesti sujuu kiskomatta, mutta kun se tajuaa, että käännytään kotia kohti, niin sitten tulee kiireempi. Eli kiire ulos, kiire sisään :)
Omalle pihalle on tullut jo muutamia kertoja, kun on itse saanut päättää tuleeko vai ei. Tästä se oman pihan ihanuus pikkuhiljaa avautuu.
Yhä enemmän se viihtyy meidän muitten kanssa, mutta myös vetäytyy mielellään omaan yksiöönsä mietiskelemään.
Siitä on tullut varsinainen hamsteri. Se käy keräilemässä torkkupeittoja petiinsä, lelut tietenkin, mun yöpaita on ihan pop. Ja yrittää myös napata sukan kädestäni, kun olen laittamassa sitä jalkaan. Niin ihana seurata sen touhuja, se pieni pentukoira siellä huhuilee. Pipalla tuskin on ollut mitään lapsuutta, on tainneet leikit ja hauskuus jäädä vakavampien asioiden varjoon. Houkutellaan sitä pentua esille, niin se saisi nyt kokea elämisen hauskuuden.
Pipa pippuri pipanan kanssa menee siis loistavasti. On kerrassaan valloittava kakara. Pehmeä, hellyyttävä ja suloinen. Ja niin luottavainen. 10+ <3
Tässä pari kuvaa ja pari huonoa videota kuluneelta viikolta :D
