Hasseli saapui torstaina, oltiin vasta iltasella kotona.
Avasin boxin oven eteisessä ja se tuli reippaasti sieltä ulos ja meni suoraan omaan pesäänsä.
Siellä se sai olla hetken ihan rauhassa, pian vein sille ruokaa pesän viereen ja poistuin. Eipä mennyt kuin hetki, kun alkoi kuulua rouskuntaa ja ruoan päälle pitkä huikka vettä. Aivan mahtavaa, että se pystyi heti syömään ja juomaan!
Se ei ole montaa kertaa poistunut pesästään, mutta kuitenkaan sitä ei haitannut, vaikka perjantaina koko meidän muu porukka oleili samassa huoneessa sen kanssa, me tehdään nimittäin vielä etätöitä ja omat koirat on myös aina tiiviisti mukana aherruksessa :)) Nousi jopa pariin otteeseen pois pesästä juodakseen vettä. Ja kun sille juttelee, niin se katsoo avoimesti silmiin. Otti kädestä kananpalasen. Odotin paljon sulkeutuneempaa otusta.
Vielä ei olla ulos asti päästy. Se nimittäin edellyttää valjaiden ja muiden vermeiden pukemista. Nyt annan sen olla rauhassa muutaman päivän, saa nukkua univelkansa pois, sitä onkin kertynyt paljon.
Sitten poistan pesän mutta tietenkin jätän pehmeän pedin. Ja sitten katsotaan, josko saisin sille puettua valjaat ja ehkäpä houkuteltua pihalle?
Me edetään hyvin hitaasti ja varovasti, kokoajan tunnustellen mihin Hasseli pystyy ja mikä ehkä on liikaa sille. Koska minulla ei ole kiire. Koska haluan, että perusluottamus minuun syntyy ja myös säilyy.
Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa opiskelua kotikoiraksi. Uskon, että Hasseli on hyvä oppilas!
Valitettavasti en ole saanut otettua kunnollisia kuvia, koska en halua mennä häiritsemään liian lähelle. Joten näihin on tyytyminen.
Ensimmäisessä kuvassa se on juuri siirretty kuljetusboxiin ja toisessa kuvassa mukana tekemässä etätöitä, eli nukkumassa univelkojaan pois :))
