Elämä Hazelin kanssa on nyt aika tasapainoista. Se toivottavasti opettelee luottamaan minuun ja jonakin päivänä saisin silitellä sitä sydämeni kyllyydestä!
Siitä on tullut yhä liikkuvaisempi ja näkyvämpi kotona. Käy mielellään hakemassa leluja petiinsä ja yön pimeydessä kuulen sen niitä kirputtelevan. Samoin käy mun sukille ja tossuille, hetki sitten ne olivat lattialla ja ykskaks niitä ei näy missään :) Mutta tiedän mistä ne löytyy!
Kovin se petailee sänkyään mieleiseksi, peti saattaa pyöriä ympäri tai siirtyä toiseen paikkaan. Pääasiahan on, että se on mieleinen.
Olen opettamassa sille huonoja tapoja ihan ensimmäiseksi! Ja ensimmäisenä harjoitellaan pummaamista. Yleensä syön olohuoneen pöydän äärellä ja siitä on kätevä tulla nuuskimaan mitä tänään syödään. Eilen se uskalsi ensimmäisen kerran ottaa makupalan kädestä. Must tosi hieno juttu! Sapuskalla se luottamus aika hyvin kyyditetään saapuvaksi. Ruoka on muutoinkin Hasselin intohimo, jos keittiössä rapisee, voi olla ihan varma siitä, että eräs sutjakka ja kaunis romanialainen neiti on katsomassa josko jotain tarjoiltaisiin! Siellä se ei tule mun lähelle, koska seison, mutta käy hakemassa herkun, kun heitän se aika lähelle minua.
Näin me edistytään pikkuhiljaa, pian on 4 viikkoa suomessa täynnä, vasta. Ja niin paljon Hasseli on edistynyt. Paljon on maailma auennut sille verrattuna ensimmäisiin koppivuosiin tarhalla. Mutta paljon on vielä maailmalla annettavanaan, sitä mukaa, kun Hasseli on valmis vastaanottamaan!
Video kuvaa Hasselia todella hyvin, siinä se ei jännitä kameraa, koska ruoka.
Mieli tekisi ulos
On myllätty ja kohenneltu
