Lilli on ollut kotihoidossa nyt 18 päivää.
Mitä on tapahtunut näinä päivinä? No ainakin se on rentoutunut ja asettunut kivasti. On oppinut leikkimään, mikä mielestäni on ihana asia! Ihan paras lelu on pieni pinkki possu, jossa oli monta päivää vinkukin kunnossa. Nyttemmin se on kyllä aika hiljainen pikkupossu. Mutta sitä on kiva niristellä hampaiden ja ikenien välissä. Hampaista puheenollen, Lillisen purukalusto onkin mielenkiintoinen. Sillä on kulmahampaat kuluneet nysiksi, ilmeisesti on häkkiään purrut päästäkseen pois.. ja alaetuhampaita ei ole laisinkaan. Ei tiedä, ovatko ne koskaan kasvaneetkaan, vai ovatko kuluneet pois.
Lisäksi se on keksinyt keppostelun. Sekin on mielestäni hyvä asia, että uskaltaa. Ainahan se ei tietenkään niin kauhean kivaa ole, jos vaikka intoutuu kiskomaan verhoja.
Syöminen on sille vielä ihan valtavan suuri juttu. Varsinkin jos hoitsu istuu olkkarissa syömässä. Eka viikko meni opetteluun, ettei hypi pöydälle kimppasafkalle. Nyt se jo tietää, ettei sieltä mitään tule, ja asettuu pöydän alle rauhassa. Ja ihan vaan sillä, etten huomioinut sitä millään lailla. Ei tarvinnut kieltää tai mitään, muutamassa päivässä ymmärsi. Fiksu tyttö
Remmilenkit on Lillille vielä aika jänskää, joten varsinaista lenkkeilyä ei olla päästy vielä kokeilemaan. Mutta tuossa omassa pihassa se alkaa olemaan jo aika rentona.
Yönsä nukkuu kuin lapsi. Nukkui aiemmin vieressäni, kuten omatkin saavat nukkua. Mutta hienoisen eroahdistuksen myötä joudun olemaan julma, enkä ota sitä viereeni :( Se on huono hyppäämään, liekö sitten lihakset niin olemattomat, vai eikö vain kehtaa.
Lilli on äärimmäisen herkkä äänille, menee helposti matalaksi. Samoin menee, jos sitä kumartuu ylhäältä käsin paijaamaan. Jotenkin aina kurkkua alkaa kuristamaan, kun miettii mikä helvetti sen edellinen elämä on ollut. Mutta tästä on nyt suunta ylöspäin!
Torstaina käydään eläinlääkärillä korvien / silmien jälkitarkastuksessa sitten.
Lilli on siis ihan supersöpö touhottaja <3
Ja sitten pläjäys kuvia ja videoita!!!
