tiistai 28. toukokuuta 2019

Hei hei Muumi!

Nyt se päivä sitten tuli. Se päivä, jota me emme oikeastaan enää edes odottaneet.

Muumimammalle löytyi koti!

Muumi lähti kotikokeiluun perjantaina 24.5.-19

Toivon kaikkea hyvää koko sydämestäni Muumille, ole reipas ja rakasta yhtä paljon kuin rakastit täällä. Hoitomammalla on vaikeaa, luopuminen on. Tuntuu, kuin olisin antanut yhden omista koiristani, sillä Muumi oli enemmän kuin hoitokoira. Mutta me selvitään.
Muumilla on nyt monta rapsuttavaa kättä, ei tarvitse olla pitkiä työpäiviä ilman omaa ihmistään. Rauhallinen ympäristö, oma piha.
Onnea matkaan, niin rakkaaksi tullut Muumi <3 Ehkä vielä joskus kohtaamme..?

Muumi lentoboksissa, tervetuloa Suomeen!
19.10.2018
Ne ensimmäiset, niin levottomat päivät, ravaamista, läähätystä
ulos pyrkimistä, haukkumista... vain muisto



Askarrellaanpaskarrellaan, tylsät työpäivät voi kääntää hauskoiksi, jos
on tarpeeksi hyvä mielikuvitus! 

















Eläinlääkärillä, vielä viimeinen tarkastus ennen omaan kotiin lähtöä,
torstaina 23.5.-19



sunnuntai 19. toukokuuta 2019

7 kuukautta ja hyvin menee!

Muumio on ollut Suomessa nyt tasan 7 kuukautta. 7 hienoa kuukautta hienon koiran kanssa!
Muumi on sopeutuvainen, sillä on jo omat rutiininsa ja omat höpötyksensä :))

Pallo on kiva, ulkoilu on kivaa, Doritan kanssa pöljääminen on kivaa. Ja päikkärit, ne vasta kivoja onkin!

Meillä ei ole juurikaan uutta kerrottavaa, elämä on rytmittynyt uomiinsa, niinkuin kait kaikissa koiraperheissä, ihan normaalia koiranelämää vain.

On Muumia muutama perhe kysellytkin ja yksi perhe jopa kävi tapaamassakin Muumia. Katsotaan miten tässä käy. Kurkkua kuristaa ajatus, että Muumi lähtee meidän luota pois...

Tässä  muutama kuva katsottavaksenne :)

Pesty, märkä Muumi

Silmät on sielun peili, Muumilla on niin kaunis ja
lempeä katse!

Aurinkoa ja lämpöä, pedin pehmeyttä, kodin turvaa. Voiko pieni koira
enempää toivoa... Muumi <3 

Tässä kisakatsomossa ei löytynyt enää tilaa mammalle... :)) 
Se pallo, se pallo... 


Tänään otettu kuva meidän hoodeilta. Kesä. Vihdoin ja onneksi! 

lauantai 27. huhtikuuta 2019

Puoli vuotta

Muumimamma on ollut Suomessa hiukan yli puoli vuotta. Hyvin on sen kanssa mennyt!

Mitä tässä puolessa vuodessa on tapahtunut? No vaikka mitä. Muumi on nykyään, tai on siis ollut jo pitkään ihan täysipäiväinen kotikoira. Millainen Muumi oikein on??

Se osaa olla työpäivän ajan yksin kotona. Se on sisäsiisti. Se voi syödä samassa tilassa muiden kanssa, samoin kuin puruluiden syöminen sujuu ilman erinäköisiä kuvioita.
Se ei hauku turhia, paitsi silloin kun Dorita kertoo, että mun auto pysähtyy pihalle, täällä alkaa haukkukonsertti. Beaa lukuunottamatta kaikki haukkuu intoa puhkuen, jälleennäkemisen riemua odotellen :)
Muumi arvostaa kovasti lepäilyä. Varsinkin, jos hoitomamma osallistuu, se on silloin vielä ihanampaa.
Muumi nukkuu yönsä mun vieressä sängyssä, kuten kaikki muutkin mun elukat tekee.
Sen maha on ollut koko puoli vuotta kunnossa, ei ole herkkämasuinen tyttönen.

Muumi on luonteeltaan tasapainoinen, erittäin paljon rakastava ja erittäin iloinen ja positiivinen. Harvinaisen. Se on reipas, uskaltaa tutustua uusiin ihmisiin. Silti se on sopivasti itsenäinen.
Ei pummaa kun teen / syön ruokaa.  Osaa kävellä upeasti remmissä, odottaa eteisessä kun tullaan sisään, että saan riisuttua siltä valjaat ja pyyhittyä tassut. Kynsien leikkuuta harjoitellaan. Muumi istuu nätisti, kun on tarjolla namia tai puruluu :))
Sen häntä heiluu taukoamatta, niin onnellisen oloinen koira <3

Uusia juttuja, kevään tuomisia.
Muumi on alkanut ulkona merkkailemaan aika paljon. Se kertoo mun mielestä myös siitä, että sillä on turvallinen ja tasapainoinen olo.
Lisäksi se on alkanaut juttelemaan. Ööh, uuh.. se ölisee onnellisena, kun sitä rapsuttelee. Ja kun se on oikein ylitsepursuavan iloinen, se laittaa silmät sikkuralle ihanasti!
Muumi menee mielellään kainaloon, tai laittaa päänsä johonkin ihmisen mutkaan piiloon ja se voi olla siellä pitkänkin aikaa rapsuteltavana. Muumi tykkää läheisyydestä.

Mä luulen, että Muumille oikeanlainen koti olisi sellainen, jossa on vähemmän koiria tai enemmän ihmisiä. Että se saisi huomiota, se on todellakin ansainnut kaiken mahdollisen rakkauden tässä maailmassa. Elämä ennen Suomea on ollut niin kovin rankkaa ja kurjaa... nyt on aika korvata tuo menetetty aika ja antaa Muumille paljon huomiota ja rakkautta!

Ihmettelen kovasti, että kukaan ei ole ollut Muumista kiinnostunut. Mikä hieno ja kultainen koira se on!
Voisin mielelläni pitää sen itse, mutta tulee vastaan resurssipula nimeltä talous. Valitettavasti mulla kun on jo 3 koiraa ja kissa, koirista Dorita on +5v ja Elvis ikämies, +8v sekä kissa +12v niin pitää varautua tuleviin kustannuksiin.. Muumista ei ole ollut minkäänlaista harmia tai että se olisi ollut hankaloittamassa mitään, ehei, se on laumassa kuin kala vedessä :)) Tai no silloin alussa, ennenkuin ymmärsin sisustaa koirien tilat niin, että siellä ei ole päivän ajaksi liikaa askarreltavaa :D 

Katsokaas Kyproskoirien sivuilta Muumin päivitetty kuvaus, tutustukaa yhdistyksen adoptioprosessiin. Meille saa tulla Muumia katsomaan ihan livenäkin ennen päätöksiä!
http://kyproskoirat.fi/sally/

Muutoinhan meillä täällä Espoossa mennään päivästä toiseen, suht samalla konseptilla aina, rutiinit tuo turvallisuutta. Muutamia kuvia katseltavaksi, olkaa hyvä!

Puruluuaika!


Lapsi, ihan jees, edelleen

Väsytys pääsi yllättämään...

Toisenkin kerran :)

Autoiluharjoituksia

Kevään ensimmäisiä valopilkkuja, tungosta on!

Laiskamadot ei jaksa seisaaltaa odotella
uloslähtöä!! :))

Kevään ensimmäinen pihasessio

Rouva löysi tennispallon, tykkäsi kovasti

Auringonlapset

Ihana elämä!

Koirat rivissä

Pääsiäisen aikoihin oli kyllä hirmuisen lämmintä! Kuin kesällä

Sen verran lämmintä, että piti hakeutua varjoon jo välillä

perjantai 22. maaliskuuta 2019

5 kuukautta kotikoirana

Hetki sitten tuli täyteen 5 kk:tta kotikoirana oloa, hyvin on Muuumimamma homman hanskannut.
Nythän se on jo aivan täydellinen kotikoira.

Mitään kovin kummaa ei täällä ole tapahtunut, elellään, oleillaan ja nautitaan.

Vaan joku viikko sitten aloin ihmettelemään, miksi Muumi on niin levoton, kun lähden töihin. Sitten se alkoi runnomaan itsensä väkisin olohuoneeseen, söi puuportin päreiksi. Aloin asiaa tutkimaan ja sain selville, että viereisessä asunnossa on täysi remontti meneillään. Sieltä on varmasti kuulunut koviakin ääniä, jotka on Muumia pelottaneet! No, otin lomaa seuraavalle viikolle, ja tilanne on nyt rauhoittunut, naapurista ei kuulu enää remontin ääniä, siellä on kyllä remppaporukkaa, mutta lienee hiljaiset viimeistelyhommat menossa.

Luonani on ollut jonkun kerran yökylässä pieni poika, joka alkuun pelotti Muumia jonkun verran. Nyt poika on jo Muumille tuttu, eikä enää pelota laisinkaan.

Eli täällä kovasti odotellaan jo kunnon kevättä, sulais nyt noi lumet ja jäät jo hevonkukkuun!

Muutama kuva & video tässä Muumimamman kotia odotellessa.. ;)

Videot (sori taas höpötys ja lässytys, kuvaaja ei muista pitää suutaan kiinni...)
Rattaat
Kaverit on ihan parhaat
Hyöriipyörii

Kevättä odotellessa... Zzzzz... 
Rouvat tarkkana



Muumi meni nurkkaan piiloon naapurin
remonttiääniä... voi miten reesu <3 

Ystävät


Nii, et milloin me lähdetään kävelylle, olis vähän tylsää...

Aamupalan jälkeinen meditaatiohetki

Rouvat odottavat kohteliaasti (kerrankin!) ruokaa

Ei tarvita kuvatekstiä :D

Tää lapsi on ihan jees!


keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Hammasremontti on ohi

Vihdoin on Muumin hammasremontti kokonaan ohi! Tiistaina kävimme jälkitarkastuksessa, ja suu on parantunut loistavasti! Muutama tikkilanka oli vielä näkyvillä, joten niitä kauan (2 viikkoa) kaivattuja puruluita saimme luvan syödä vasta perjantaina. Siiheksi siis pitää vielä odotella...

Muutenhan täällä ei ole mitään raportoitavaa, ehkä se, että Muumi kyllä keksii kaikenlaista kepposta, en koskaan tiedä, mitä se keksii seuraavaksi. Tämän mummelin kanssa ei käy aika pitkäksi! Se on varsinainen kepposmummo :))

Pian lähenee 5 kk:tta kotihoidossa. Mummo on suljahtanut tänne suomalaisen arkeen alkuvaikeuksien jälkeen todella hienosti. Ei siitä uskoisi, että on viettänyt niin monen monta vuotta tarhalla! Ihan on oikea kotikoira! Täydet pisteet mummolle :))

Laitan muutaman kuva tähän meidän tai oikeastaan Muumimamman arjesta.

Miettii seuraavaa kepposta?? 
Note to myself. Älä jätä lasten leluja vahtimatta.
Jos pitää valita Kongi tai dinosaurus, mummokoira
valitsee tietenkin dinon!! 

Koita, mamma, löytää ittelles istumapaikka...!
Joka iltainen taistelu sohvapaikasta :D 

Rouvat jonottaa aamupalaa

Rouvakoirat päikkäreillä

Ja jos sohvalle pitää ängetä, sama pätee myös sänkyyn...
Muumilla on juuri tuo sen vakkaripaikka, johon haluaa nukahtaa

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Hammaslääkärillä II

Muumimamman hammaslääkäri osa II on nyt suoritettu.
Hampaita lähti taas useampikin. Mutta tärkeintä on, että siltä kaivettiin peräti 2 puhkeamatonta hammasta pois, joista toinen on vaikeassa paikassa, nenäontelossa.
Kuten arvata saattaa, Muumi oli jälleen kerran todella reipas potilas, niin lääkärillä kuin sen jälkeen kotonakin. Koirat on kyllä ihan uskomattoman sitkeitä ja ihania, vaikka ihan varmasti Muumikin oli todella kipeä suustaan muutaman päivän, se ei näkynyt Muumin käytöksessä kummemmin. No, se ei ehkä halunnut niin kovin pusutella kuin yleensä. Mutta nyt on kaikki taas kuin ennenkin! Muumi on oma hassu kepposteleva itsensä!

Painoa oli edelliskerrasta tullut kilo lisää ja nyt Muumi on siinä kuosissaan, jossa saisikin pysyä, 19,5 kiloa elämäniloa

Uusimpana juttuna on viime viikolla ollut portti. Portti, joka estää pääsyn olo- ja makuuhuoneeseen työpäivän aikana. Olen pitänyt porttia jo ennen Muumia, koska Elvis, The Dog, päästessään vapaasti hääräämään asunnossa, tekee takuuvarman merkkipissan jonnekin. Nyt  rajatulla aluella ei tee mitään. Ja suuremmalla syyllä rajattu tila, koska Muumi keksii kaikenlaista ajanvietettä työpäivien aikana :D
Mutta se portti. On ollut sellaisenaan koko tämän 4kk:tta jonka mummo on ollut kotihoidossa. Viime viikolla Muumi oli kuitenkin vapauttanut kaikki koirat leijumaan koko asuntoon. Videolta katson, miten se tapahtuu, jotta osaisin kiinnittää portin niin, ettei ne menis olkkariin. Portti ei siis ole sellainen oikea portti, vaan pinnasängyn laidasta tehty, on vain koukkujen varassa seinässä kiinni, helppo nakki, sano mummo ja meni mihin halusi :)) Se ensin kaivelee ja kuonolla helposti nostaa portin pois koukusta ja se on sitten siinä... että se mummo kyllä keksii. Ei ole ikä sumentanut sen korvien väliä, vaan ajankulukseen keksii kaikenmoista pikku puuhastelua! Ihan mahdoton, mutta ah, niin järkyttävän suloinen ja hellä, rakastava otus!

Muutoin elämä rullaa mallillaan, ei mitään uutta auringon alla. Kevättä me kovasti jo odotellaan. Liukkaat kadut saisi jo sulaa, niin päästäisiin hieman kuntoilemaan enemmän.

Laitan muutaman kuvan muistuttamaan, miten ihana Muumimamma on. Ja jos joku ei tiennyt, niin Muumimamma etsii itselleen sitä ihanaa, rakastavaa kotia. Vaikka hoitomammalla on siitä vaikea varmasti luopua, on se sen verran mahtava koiramimmi.

Hidasta sunnuntaita...

Hymyä jokaiseen päivääsi!

Charlien enkelit ulkoilevat

Kyllä, kissan kanssa voi oikein hyvin ottaa nokoset!

Kepposet mielessä??

Kaveri kertoi vitsin... hyvä vai huono??! 

Katso syvälle kauniisiin, lempeisiin silmiini... 

Tää on mun ihan bestis kaveri, Dorita. Siskokset

Puruluu maistuu aina!

Mami osti isomman sohvan, että mahtuisi itsekin istumaan. Mutta kuinkas
sitten kävikään?? :)

Joko sitä ruokaa...??

Hammaslääkäri vol 2, heräämässä. Kiroileva siili kuvaa oikein
hyvin Muumin fiiliksiä!