Alkuun se oli hyvin hämmentynyt kaikesta, nykyään se on ihan samanlainen nautiskelija ja sohvaperuna kuin nuo omatkin koirat :)
Keira osaa olla rennosti kotona, se osaa olla myös yksin työpäivien aikana. Ei hauku, itke eikä yleensä tee pahojaan. Se pureksii pahveja innolla, joita jätän työpäivien ajaksi sille puuhailtavaksi.
Videolta katsoin, että ensimmäisen 6h aikana ruudulla ei näkynyt Keiraa lainkaan. Sitten se kävi portilla venyttelemässä, meni pilkkomaan pahvia, kieri pedillä ja hävisi taas kuvaruudusta! Mahtavaa!
Keira tykkää myös olla ihmisen lähellä, se suukottelee käsiä ja joskus jopa poskea. Se ei seuraa minua joka paikkaan, kuten nuo omat... :D
Ulkoilu on sille vielä jännittävää, ehkä eniten siksi, että siellä saattaa törmätä pupujussukkaan. Keirasta kehkeytyy silloin suuri metsästäjä. Ja välillä täytyy pitää tuumaustauko, paikassa jossa on joskus nähty pupu. Jos oikein tuijottaa, sepä saattaa pumpsahtaa samaan paikkaan uudelleen!!
Keira kävelee kauniisti remmissä, ihan jalan vieressä. Pitää itse olla tarkkana, ettei astu sen varpaille. Kiskoo vasta sitten, kun on nähnyt välipalaa loikkivan jossain. Mutta vaikka Keira innostuu pupuista, niin se on silti läsnä eikä mene överiksi ja rempomiseksi.
On edelleen täysin sisäsiisti. Odottaa kauniisti ruokaa, ei hotki eikä mene muiden kipoille. Enkä ole vieläkään kuullut siitä minkäänlaista ääntä kuorsaamisen lisäksi. Eiku huijasin, vinkasihan se kerran innoissaan, kun näki pupun ihan muutaman metrin päässä. Mutta en ole kuullut sen haukkuvan kertaakaan.
Keiran kanssa menee siis älyttömän hyvin! Se on hellä, eritoten kiltti ja hyväntahtoinen, suloinen ja ihana pieni koiruus <3
Tässä muutama video teille katsottavaksi!
Keira hyörii ja pyörii
Keira ja Dorita harjoittelevat leikkimistä
Keira, peltojen sankari
 |
| Suloinen ja ihana! |
 |
| Koko jengi päikkäreillä |
 |
| Apua, mikä kaunotar! |
 |
| Melko rentona :) |
 |
| Rapsutukset on ihan parhaita |
 |
| Petitaidetta |
 | ||||
| Keira otti haltuun pyörivän ja keikkuvan nojatuolin |