Mintun arvioitu syntymäaika on 10/2018. Tiistaina oli Mintun nimipäivä, ja näinollen myös hyvä syntymäpäivä <3 Juhlittiin neidin 2v synttäreitä herkuttelemalla maksalaatikkoa kera nappuloiden sekä 2 nakkia / kuono. Onnea ihana Minttu!
Minttu on mennyt hienosti eteenpäin.
Se on uskaltautunut pitemmälle pihassa. Nyt ulkoilu onnistuu kahdesti päivässä, aamulla sekä illemmalla. Silloin neiti toimittelee kaikki asiansa. Mitään lenkkiä ei kuitenkaan vielä olla päästy tekemään, sillä ihmiset ja autot jännittävät sitä. Edetään pikkuhiljaa, ei meillä ole kiire.
Mintun liikkuminen on uskomattoman sulavaa, vinttikoiramaista. Pitkät, jäntevät askeleet. Kaunista katseltavaa! Mutta onhan sillä pitkät sääretkin :)
Ruokailu on muuttunut myös oleellisesti. Alkuun se uskalsi syödä vain yöaikaan, kun kaikki nukkuivat. Nykyään ruoka maistuu aamulla ja toisen kerran 17-18 aikoihin.
Minttu tykkää myös rouheisista purutikuista, niistä sitkeemmistä se ei oikein ymmärtänyt mitään. Tikku pitää syödä siellä sängyn alla, ihan rauhassa. Silloin kun se on sängyn alla, annan tikun sinne
Enää Minttu ei vietä koko päivää sängyn alla, toki viihtyy siellä vieläkin, mutta hyvin usein se nukkuu sängyn päällä, kun muu porukka tekee etätöitä työhuoneessa. Liikkuminen on ihan vapaata ja välillä se käykin kurkkimassa, ollaanko kotona kun on niin rauhallista ja hiljaista :)
Minttu jännittää vielä myös minua. Ihanan hetken koin keskiviikkona, kun olin laittanut sille jo ulkoilukamat päälle, siis ne turvaremelit, kurkkasin ikkunasta, että siellä olis rauhallista. Mutta kun ei ollut. Höh, naapuri siellä siivosi autoaan. Odoteltiin hetki Mintun kanssa. Toinenkin hetki, eikä tullut valmista. Istuin lattialle Mintun lähelle, silitin sitä niskasta, poskista, lavoista. Juttelin samalla miten hirvittävän hidas naapuri onkaan, päästäänkö koskaan ulos. Lopetin silittämisen, mutta Minttu tahtoikin lisää! Se varovasti etutassullaan koski kättäni. Voi elämän kevät, meinas sydän sulaa <3 Wau! Ehkä se jonain päivänä uskaltaa luottaa minuun.
Toisaalta toivon, että Minttu löytäisi piankin sitoutuneen, Mintun ehdoilla etenevän kodin, jossa ymmärretään arkaa koiraa ja oikeasti annetaan aikaa ja sopivassa määrin myös haasteita. Sen olisi nyt, rohkaistumisen alussa, helpompi jatkaa kotiutumista. Toisaalta, mielelläni pidän sen myös täällä, sillä Minttu on mahdottoman suloinen koira ja on aina niin mahtavaa seurata edistymistä ja iloita siitä!
PS
Vähän ärsyttää, kun julkaisut näyttää tulevan päivän myöhässä... hmph.
Tämä siis julkaistu to 8.10.2020
