maanantai 7. helmikuuta 2022

Hömpän ekat päivät

Hömppä saapui lauantaina iltapäivästä Suomeen. Automatka meni todella hyvin, pikkuinen ensin katseli ikkunasta ulos ja senjälkeen alkoi nukkumaan. Kotiintulokaan ei olisi voinut paremmin mennä!

Melkein heti se joutuikin suihkuun, sillä turkki oli ihan kammottavassa kunnossa; se haisi kamalalle, oli puruja, hiekkaa ja tietenkin huopaantunutta takkua. Suihkun jälkeen sen turkki on ihan harvinaisen pehmeä ja pumpulinen, juuri sellainen, mihin kaikki lumi tahtoo tehdä palleroita :))

Koirieni kanssa hyvää pataa, ruoka maistuu ja se on sekä sisä- että pihasiisti! Yönsä on nukkunut kuin pieni lapsi, sitähän se on. 

Ollaan käyty jo useampaan otteeseen ihan "kävelylläkin" eli pyöritty tuossa talon ympäri kävelyteitä. Hienosti kävelee, on kovin jännää ja tukeutuu minuun ja kävelee pohkeessa kiinni. Mutta rohkea ja reipas tässäkin asiassa.

Lumi on Hömpän juttu! Se voisi olla ulkona kokoajan, möyriä lumessa, tehdä kuonollaan käytäviä, juosta juuri niistä paikoista, johon ei ole polkuja tehty.

Kirjoitan tätä maanantaina aamulla, treenataan etätöitä. Hömpällä ihan omat työt, se riiwiöi pienen pennun tavoin. Pitäisi olla silmät selässäkin, koska kokoajan jostain kuuluu narsk, poks, pam! Se maistelee sohvaa, mattoa, tyynyä... mitä milloinkin. 

Kooltaan Hömppä on noin 60 cm ja varmaan vielä saattaa kasvaakin. Se on vielä kovin kevytrakenteinen, mutta aikuistuessaa saa varmasti lisää massaa.

Hömppää ei voi kuvailla kuin yhdellä sanalla; Ihana, valloittava, suloinen, kaunis, kiltti. Oho, tuo oli varmaan yhdyssana! :))







Ensimmäiset tunnit Suomessa, automatka, hämmästys, suihku, pörhelö, uni, chillaus ja LUMI!!









tiistai 1. helmikuuta 2022

Voi Hömppä!

 Hömppä on saapumassa Suomeen!

Romanialainen Hömppä oli jo varattuna omaan kotiinsa Suomessa, mutta sen koti peruuntui Hömpästä riippumattomista syistä. Hömppis oli laitettu jo matkustuskuntoon ja istumapaikka kyydissä valmiina, joten se matkaa tänne Vihtiin kotihoitoon etsimään omaa kotiaan.

Hömppä on vasta lapsukainen, syntynyt n 1/2021. Kaikesta päätellen poitsu on tarhaolosuhteissakin iloinen ja avoin, mutta tarhahan on nyt sen koti ja käytös voi muuttua aluksi sen tullessa uuteen paikkaan. Sen näemme sitten hiukan myöhemmin millainen riiwiökakara siitä kehkeytyy! 

Blogia päivitetään ahkerasti, koska uskon, että päivitettävää kyllä riittää :)










keskiviikko 19. tammikuuta 2022

4 kuukautta ja 3 päivää

Hazel on jäänyt jumiin omaan epävarmuuteensa eikä pääse eteenpäin.

Nyt en saa koskea siihen juuri lainkaan, lähtee levottomasti liikkeelle, heti kun minä liikun.

Dorita käy pyytämässä sitä leikkimään, mutta ei se lähde kuin harvakseltaan. Kovin ilahtuu siitä, kun tullaan takaisin ulkoota omien koirien kanssa, se on valtavan iloinen, häntä heiluu ja pieniä kurlauksia kuuluu kurkusta J

Jotain on hyvinkin mennyt, koska ruokarytmi on tullut, se syö aamulla ja illalla, eikä milloin sattuu. Uskaltaa syödä puruluuta olohuoneessa, kun ennen se ei uskaltanut rouskutella ollenkaan, edes sängyn alla tai omalla turvapedillään. Lisäksi nukahtaessaan illalla olkkarin nurkkaan, kun katson vielä telkkaria, se näkee wufwuf-unia ja heiluttaa häntää. Se tuntuu hyvältä!

En vaan yksinkertaisesti pysty luotsaamaan sitä eteenpäin, se on jumittunut paikoilleen. Tuntuu niin pahalta ja surulliselta. Olen kiintynyt hurjasti Hasseliin näiden kuukausien aikana

Yhdistyksen kanssa oltu tiiviisti yhteistyössä koko kotihoitojakson ajan, ja he ajattelivat, ettei Hasseli ehkä pääse jumeistaan täällä, vaan tarvitsee kokonaan uuden ympäristön ja rytmin, jossa se mahdollisesti voisi avautua, kun ei olekaan nämä samat ympyrät ja tämä pieni maailma jonka lisäksi minä olen koko ajan kotona, 24/7.

Eli Hasseli muutti toiseen hoitopaikkaan jatkamaan reipastumista. Toivon pienelle kultamuruselle hurjasti tsemppiä ja isoja harppauksia eteenpäin <3 Olet suloinen ja ihana ja mulla on sua ikävä ❤




keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Hasselin vuoden ekat kuulumiset

 No mitä kuuluu Hazelille?

Hyvää kuuluu! Edistyminen on hiukan taantunut, jonain päivänä ollaan kovin rohkeita ja toisena päivänä sitten taas ei.

Meillä on ollut täällä valjasruljanssia. Hasseli on kyl mainio, ei sen kanssa ainakaan tylsää tule!

Ensin sille saatiin päälle valjaat, panta, jarrupala sekä vielä kaiken varmuuden maximoimiseksi turvapala pannan ja valjaiden väliin. Laitettiinpa vielä remmikin roikkumaan, niin ei tartteis olla ropeloimassa sitä sit kokoajan.
Noh, ensimmäisen yön jälkeen remmi oli purtu poikki. Sittemmin myös turvapala. Jonkin ajan kuluttua löysin pannan lattialta, oli vetänyt sen pään yli. Hyvä, koska oli selvästi liian löysällä. Ja tuossa joulunpyhinä se oli sitten mutustellut myös jarrupalan remmin poikki! 
Kauhee kilinä kuului, kun se tepasteli asunnossa, kun 3 kpl lukkoa kilisi valjaissa! Lisäksi valjaat ei selvästikään olleet kovin istuvat, koska etujalkojen väliin tuleva remmi oli kokoajan kyljessä eikä siellä etujalkojen välissä... Nyt yritetään sitten uusia valjaita ja jarrupalaa ainakin, koska pihalle lähtö alkaa olla vermeiden puolesta pian kunnossa. 

Hasseli seurailee minua aika paljon kotosalla. On aina valmiina lähtemään samaan paikkaan kuin minä, oli se sitten keittiö tai veski :)
Herkkuna on aiemminkin mainittu hapankorppu, se on ja pysyy. Vaikka se vahingossa olisikin jossain muualla kuin keittiössä, kun alan voitelemaan happareita, hetken kuluttua se on jo keittiössä ja sitten olkkarissa odottamassa omaa osuuttaan

Saan koskea siihen jo, silloin kun se on turvallisessa pedissään. Voin paijata koko koiran läpi, ilman että se näyttää vaivaantuneelta. Uskaltaa ottaa makupaloja olohuoneessa ja joskus jopa keittiössäkin. Keittiössä se on ihan lähellä mun jalkoja eikä ole levoton. Haistelee huolella polvesta alaspäin. Meillä alkaa tuo luottamuspuoli olemaan aika hyvällä mallilla. Pitää muistaa, että luottamusta ei saada, se ansaitaan! 

Joulu tuli ja meni, samoin vuoden vaihde. Hasseli oli rauhallisin mielin sängyn alla pahimpaan paukkeeseen, joten meidän jengi lopetti "juhlimisen" klo 23 aikoihin ja vetäydyttiin Höyhensaarille

Tästä on taas hyvä jatkaa luottamuksen ansaitsemista, mutta yks juttu vielä; Hasseli on ihana! 

Pari kuvaa ja yksi ihana video, jossa Hasseli rouskuttaa hapankorppua :)) 
Huomatkaa kuvissa hassut valjaat! 


VIDEO






Joulupaketti! 






keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Manulla on koti!

 Hyviä uutisia, Manu on löytänyt oman kodin ja muuttaa vielä tämän vuoden puolella!

Manun kanssa on mennyt ihan äärettömän hyvin. Se on niin mainio ja rakastettava otus, että on iskenyt painavan tassun jäljen hoitomamman sydämeen. 

Onneksi Manu jää kutakuinkin melko lähelle, niin voidaan joskus nähdäkin ja mennä vaikka lenkille kimpassa 🙂

Haikeeta ja vaikeeta luopumisesta tulee, mutta perhe varmasti pitää yhteyttä. 

Ihan hirmuisen paljon onnea elämääsi Manuli, tule onnelliseksi❣ Onnea perheelle tästä hiomattomasta timantista 💎


       



torstai 9. joulukuuta 2021

Manu kotiutuu hyvin

 Manun kanssa on reilu viikko takana. Sen kanssa on mennyt erittäin hyvin!

Alkupäivien karsee sählääminen on rauhoittunut ja Manu osaakin nyt olla jo paikallaan ja rentoutua. Ei ole tarvinnut alkupäivien jälkeen jäähyllä käydä.

Ulkoilu sujuu hyvin, nyt on vaan ollut niin kovat pakkaset, ettei olla voitu tehdä kuin ihan pieniä lenkkejä. Vastaan on tullut joitain koiria, Manu ei ole toistaiseksi kommentoinut heille mitään. 
Kotipihalla se lähinnä päivystää ja etsii kohdetta, jolle voisi huudella. Ollaankin opeteltu naksuttimen käyttöä, ja kun se kuulee naksauksen, se tulee tuhattakolmeasataa luokse hakemaan namin. Oppii yllättävän helposti asioita, mutta on niin vahvasti namien perään, ja se tietenkin helpottaa oppimista.

Kommentoi sisällä ulkopuolelta kuuluvia ääniä, haukku ei kuitenkaan jää päälle. Tämä varmaan on myös tottumiskysymys.

Yhden kerran se on minulle murissut. Se nutusteli sukkapalloa vieressäni sohvalla. Aloin paijaamaan niskasta selkään päin, silloin murisi. Jatkoin kuitenkin silittämistä ja rauhallisesti jutustelua, niin murinakin loppui. 

Manu on ihan äärettömän rakastettava pieni koira, joka on joutunut kokemaan niin paljon ikäviä asioita lyhyen elämänsä aikana... sydämeen sattuu. Manu kaipaisi nyt ennenkaikkea sellaista kotia, jolla on halu tehdä töitä mahdollisten vastoinkäymisten kanssa. Joka lupaisi (ja lupauksensa pitäisi) rakastaa Manua sellaisena kuin se on eikä Manu enää koskaan joutuisi vaihtamaan kotia! Se saisi jossain vaiheessa perusturvallisuuden tunteen ja voisi alkaa kehittymään pikkuhiljaa sellaiseksi, kuin se alunperin oli luotukin... 











maanantai 6. joulukuuta 2021

Manu etsii kotia!

Manu täällä moi!

Manu tupsahti kotihoitoon sunnuntaina 28.11.2021

Se on alunperin myös Romaniasta, kuten Hazelkin.
Manu on vain muutaman kk:n yli vuoden ikäinen häseltäjä, joka jo Romaniassa joutui vaihtamaan kotia useaan otteeseen, ei siis ihme, että kierrokset on melkoisen korkealla.

Manu on näiden muutamien päivien perusteella ihan normaali, energinen ja leikkisä nuori mies. Teini-ikää voi alkaa pian näkymään. Tulee juttuun omien koirieni kanssa, antaa aran Hazelin olla omissa oloissaan, Bea on ilmoittanut, ettei kyllä aio leikkiä ja saa siis myös olla rauhassa. Manu tykkää leikkiä hoitajan ja Doritankin kanssa vetoleikkejä, tuo lelun (pyyhe, jota ei niin helposti saa rikki) käsieni viereen, ja pyytää leikkimään. Raju se on ja kovaääninen, mutta hei, sehän on vielä ihan lapsi! 

Sisäsiisti on, voi syödä lähekkäin muitten kanssa, valvonnan alla toki. Ensimmäisen levottoman yön jälkeen on nukkunut sikeästi, vieressä, kuten omatkin nukkuu. 

Lenkillä on käyty, tehdään nyt ensin yhtä tiettyä lenkkiä, pian voidaan jo pidentää reittiä. Manu ei nyt näyttäisi pelkäävän juurikaan mitään, ei ulkona eikä sisällä, ei säiky putoavia kaukosäätimiä tms. Sanoisin, että aivan tyypillinen rohkea ja innokas ranskanpulla, joka rakastaa läheisyyttä yli kaiken.

Muutaman kerran se on häätänyt jonkun pois keittiöstä, mutta sekin ihan perustyylillä eikä lainkaan kummemmin agressiivisesti. On mennyt 10 sek jäähylle joka on selvästi pistänyt sen miettimään, mitä tuli tehtyä.

Herkkua on kaikki :)) Porkkana on pop ja banaani sekä mandariini ja kurkku menee hyvin. Kaikkiruokainen! 

Manu on näiden muutaman ensimmäisen päivän perusteella aivan hurmaava tapaus, vaikea olla rakastumatta..

Lisätietoja Manusta, kunhan ensin tutustutaan paremmin!



                                                  Juuri saapunut kotihoitoon


                                                      

        Ensimmäinen, levoton yö alkamassa.  Vaikeuksia rauhoittua


Maanantaina heti etätöissä, hohhoijaa... 


                                                       Toisen yön tyylinäyte

Hyvää tiistaita hyvin nukutun yön jälkeen

Iltavilli, ihana pöhkö! 



Hurjat leikit! 

Lapsen ainoa lelu... pyyhe... :))



       Kotihoidossa Romaniassa  







torstai 25. marraskuuta 2021

Hyvinhän Hazelilla menee!

 Hasseli on edistynyt oikein kivasti! 

Se kulkee perässäni, jos istun olohuoneessa, Hasseli on siellä myös, omalla paikallaan, verho päässään :) Jos menen keittiöön, Hasseli kipittää takuuvarmasti myös sinne. Ilahtuu valtavasti, kun tullaan omien koirien kanssa ulkoota kotiin. Haluaa olla siellä, missä muu laumakin oleilee.

Lisäksi meillä on yhteinen harrastus. Hasseli rakastaa hapankorppuja, ja niitä me rouskutellaan yhdessä iltapalaksi. Hienointa kuitenkin on ehkä se, että Hasseli on vaivihkaa haistellut minua kovin tarkkaan. Keittiössä varsinkin, kun seison ihan sen vieressä puuhaamassa jotain, se haistelee jalkaani tarkasti.

Hasselin ehdottomasti suurin lempiherkku on kermavaahto! Toisena jäätelö, kolmantena hapankorppu ja nelosena tulee ehkä keitetty spagetti, yksittäisinä naruina tarjoiltuna :)) Juusto ja makkara on vähän mjääh. Mutta menee. 

Hasselilla on nyt valjaat päällään, vielä täytyy totutella se taluttimen laittamiseen. Sitten pääsee vihdoin ulos! Yes!

Tässä olis muutamia kuviakin kaunokaisesta! 








Valjaat päällä etätöissä




keskiviikko 10. marraskuuta 2021

Ihan pian 2 kk

Eipä täällä hätiä mitiä, päivä kerraan mennään. Edistymistä on, mutta ei kovin nopeaa. Se ei haittaa, koska mitään elämää näkemättömälle kaikki on niin uutta, suurta ja outoa. Tottumiseen menee aikansa. Ja kun kaikki uusi tuleekin kerralla, on siinä pienokaisella käsittelemistä.

Leikkivät edelleen satunnaisesti enemmän ja vähemmän Doritan kanssa, Dorita on vähän laiskanpulskea riehuilemaan, Hasseli kyllä tykkäisi.

Ruokailuasiat menee päiväkohtaisesti hyvin tai jotenkin. Viime aikoina ihan hyvin. 

Mökki lähti eräänä iltana, mutta se ei haittaa Hasselia. Se on selkeästi rytmittynyt meidän muiden rytmiin, eli arkena etäpäivänä me kaikki asettaudutaan työhuoneeseen ja työpäivän päätteeksi Hasselin mielestä kuuluu sitten pötköillä makkarissa :) 

Ensimmäinen koulutusjakso alkaa tuottamaan toivottua tulosta, eli se pummaaminen... Hasseli tulee jo hyvin lähelle hakemaan herkkuja, aika usein se myös jää haistelemaan mun kättä ihan käsivartta pitkin. Silloin ollaan hengittämättä ja hiljaa, vaikka tekis mieli viheltää ja riemuita :) 

Lisäksi se tulee aina keittiöön, kun menen sinne. Ei siksi että pummaisi vaan jonkun muun takia, en ole vielä selvittänyt minkä. Eikä sillä taida olla väliä. Se asettautuu ikkunan alle seinän viereen makoilemaan, eikä sitä silloin häiritse yhtään, vaikka jalka olisi ihan lähellä kirsua.

Eli kokoajan tapahtuu,  hyvin ministi kylläkin, mutta me täällä iloitaan ihan jokaisesta nanoasiasta, koska ne on tärkeitä ja ne pitää huomata! 

Hazelilta siis terkut pimeneviin syyspäiviin teille kaikille! 


                                                Työpäivää...



                                                    Niin niin nätti tyttö! 
                          
                                              Hän haki yöllä itselleen oman tyynyn! 


                                                             Liikkeellä!


                                                       Pummaustreenit


                                                          Kukkuu!


                                       Niin valtavan suloinen, että sydän pakahtuu






maanantai 25. lokakuuta 2021

Eteenpäin ja taaksepäin

Eipä juurikaan kummempia täällä. On menty askel eteen ja pari taakse. 

Sunnuntaina 17 pv Hasselilla ja Doritalla oli ensimmäistä kertaa leikintapailua. Hasseli oli se innokas osapuoli ja Dorita vähän jäyhä. Yritystä oli kuitenkin! 

Maanantaina 18 pv sitten rytisi. Heillä oli niin hyvät leikit työhuoneessa, että olipas ilo katsella! Hyvän aamun päätteeksi Hasseli päätti, että se voi olla työhuoneessa koko työpäivän
Se vietti myös tiistain ja keskiviikon työhuoneessa ja kävi ensimmäistä kertaa keittiössä juomassa vettä. Tämä oli merkittävä saavutus! 

Keskiviikkona 20 pv tapahtuikin sitten jotain, jota en ymmärrä, vaikka käyn läpi koko päivän tekemiset. Rutiinit oli samat ja tekemiset oli samat, mutta Hasseli otti askeleen taakse päin. Niin aamu-kuin iltaruoka on aina maistunut, mutta keskiviikkona iltasapuskan kanssa oli hankaluuksia. Normisti se kuikuilee innoissaan keittiöön kun ruokaa lapataan kippoihin, ja lähtee jo edeltä omalle ruokapaikalleen odottamaan vuoroaan. Keskiviikkona se jotenkin hermostui tästä kuviosta, juoksenteli ympäriinsä ja parkkeerasi väärään paikkaan, eli työhuoneeseen. Vein sille sapuskan sinne, mutta se ei pystynyt syömään. Söi sitten vasta illemmalla. Tämä sama kuvio on toistunut tähän päivään asti, hermostunutta ravaamista lukuunottamatta. Vien sille sapuskan ja se aloittaa syömisen vasta n puoli tuntia tarjoilun jälkeen.
Se ei myöskään juurikaan liiku kotona, makaa pääasiassa työhuoneen mökissä koko päivän ja kun mennään illalla makkariin katsomaan telkkua, niin tulee kuitenkin meidän kanssa sinne petiinsä yöksi  nukkumaan.

En yhtään ymmärrä mitä sen päässä liikkuu, mutta liikkui mitä tahansa, me yritetään koko porukalla tukea sitä ja olla henkisesti läsnä. Ei tässä ihmettely auta, katsotaan joka päivä erikseen, mikä moodi milloinkin on päällä, ja toimitaan sen mukaisesti. Tai ei toimita. 

Reilu kuukausi on vierähtänyt Hazelin kanssa, kovin lyhyt aika vaikka tuntuukin siltä, että se olisi ollut täällä paljon kauemman aikaa :) 

 

                                                              Leikintapailua


Hurjan hauskaa!!!


                                         Ensimmäisiä koulutuksia, pummaaminen! :D

Hitsi, Dorita vei mökin...








tiistai 12. lokakuuta 2021

Pikkuhiljaa, pienin askelin

 Elämä Hazelin kanssa on nyt aika tasapainoista. Se toivottavasti opettelee luottamaan minuun ja jonakin päivänä saisin silitellä sitä sydämeni kyllyydestä! 

Siitä on tullut yhä liikkuvaisempi ja näkyvämpi kotona. Käy mielellään hakemassa leluja petiinsä ja yön pimeydessä kuulen sen niitä kirputtelevan. Samoin käy mun sukille ja tossuille, hetki sitten ne olivat lattialla ja ykskaks niitä ei näy missään :) Mutta tiedän mistä ne löytyy! 

Kovin se petailee sänkyään mieleiseksi, peti saattaa pyöriä ympäri tai siirtyä toiseen paikkaan. Pääasiahan on, että se on mieleinen. 

Olen opettamassa sille huonoja tapoja ihan ensimmäiseksi! Ja ensimmäisenä harjoitellaan pummaamista. Yleensä syön olohuoneen pöydän äärellä ja siitä on kätevä tulla nuuskimaan mitä tänään syödään. Eilen se uskalsi ensimmäisen kerran ottaa makupalan kädestä. Must tosi hieno juttu! Sapuskalla se luottamus aika hyvin kyyditetään saapuvaksi. Ruoka on muutoinkin Hasselin intohimo, jos keittiössä rapisee, voi olla ihan varma siitä, että eräs sutjakka ja kaunis romanialainen neiti on katsomassa josko jotain tarjoiltaisiin! Siellä se ei tule mun lähelle, koska seison, mutta käy hakemassa herkun, kun heitän se aika lähelle minua. 

Näin me edistytään pikkuhiljaa, pian on 4 viikkoa suomessa täynnä, vasta. Ja niin paljon Hasseli on edistynyt. Paljon on maailma auennut sille verrattuna ensimmäisiin koppivuosiin tarhalla. Mutta paljon on vielä maailmalla annettavanaan, sitä mukaa, kun Hasseli on valmis vastaanottamaan! 

Video kuvaa Hasselia todella hyvin, siinä se ei jännitä kameraa, koska ruoka. 




Mieli tekisi ulos


On myllätty ja kohenneltu




tiistai 28. syyskuuta 2021

Monta kivaa asiaa!

Paljon on tapahtunut asioita Hazelin elämässä!

Se on nyt ahkerasti tutustunut asuntoon. Kovin varovainen se on vielä, mutta jos kaikki oleilee paikoillaan, se nuuskii tarkkaan kaikkia paikkoja. Jos nousen vaikka ylös sohvalta, se kipittää äkkiä turvapaikkaansa. Hyvä alku!

Pitkään se oli kovin väsynyt ja nukkuikin paljon. 

Kovasti sen tekis mieli ulos. Käy ottamassa terassin ovesta pitkät ja äänekkäät tuoksut ja jos olen omieni kanssa pihalla, sen saattaa bongata seisomassa ovea vasten. Ongelma tässä on vain se, että sillä ei ole vielä valjaita ja muita remeleitä päällään. Yritin viime viikolla lähestyä sitä toiveena saada valjaat puettua että se pääsisi pihalle, mutta jo metrin päästä se alkoi tärräämään ja näytti selkeästi, että sillä on epämukava olla. Joten unohdetaan hetkeksi, ja kokeillaan joku päivä uudelleen. 

Viime viikon tiistai-iltana Hasseli yllätti. Se meni illan aikana makuuhuoneeseen pötköttelemään. Ei mitään pesäsysteemiä vaan ihan tavallinen peti. Ja siinä se nukkui aamuun saakka. Ja seuraavan päivän. Se taisi vaihtaa pesän petiin. Musta tuntui kivalta, että ollaan kaikki samassa huoneessa yön, ei tarvitse Hasselin olla yksin eri huoneessa :)

Dorita isompana ja tummana koirana vielä jännittää Hasselia. Dorita on hienovarainen eikä mene tungeksimaan, vaan odottaa Hasselin aloitetta. Pienempi karvapallero Bea sen sijaan sai hännänheilautukset Hasselilta :)

Pieni takaiskukin sattui 23 päivä. Jouduin ahdistelemaan sen boxiin, että päästäisiin käymään eläinlääkärillä, sillä Hasselilla oli selkeät virtsatietulehduksen oireet. Mukava eläinlääkäri sanoi, ettei tarvitse ottaa boxista pois, kun toinen oli niin kauhuissaan. Antibiootit mukaan, ja jos näyttäisi jostain syystä siltä, ettei ne auta, niin sitten mennään uudelleen. On auttaneet. Tämän reissun jälkeen mentiin monta askelta taaksepäin. Se ei poistunut pedistään moneen päivään. Tänään se jo kuitenkin ottaa jälleen varovaisia askeleita asunnossa, mahtavaa! 

Kivoja juttuja on tapahtunut. Se on rentoutunut selkeästi, eikä pelkää, jos kuljen läheltä, että teen sille jotain. Se nukkuu syvää unta ja mikä ihaninta musiikkia korville, se näkee unia ja murisee ja vinkuu, jalat juoksee hurjasti! Lisäksi se petaa nykyään oman petinsä mieleisekseen :)

Käyn päivittäin useaan kertaan silittelemässä sitä, nyt olen päässyt jo keskiselkään saakka ja vähän koskenut varpaita. Myös lihapullat (höystettynä lääkkeellä) ottaa kädestä. Edelleen se innostuu, kun kuulee mun laittavan koirille sapuskaa. Muutaman kerran on tullut jopa varovasti kurkkaamaan, joko olis valmista :) 

Kävipä tänäaamuna jopa niin, että kun me muut tehdään etätöitä työhuoneessa (ent. Hasselin huone) ja Hasseli on jäänyt makkariin, sepä tuli tänään makkarista tänne meidän kanssa työhuoneeseen tekemään töitä!! Puolisen tuntia se oli meidän kanssa, ja meni tuttuun petiinsä. Mutta miten hienoa, se tekee valintoja koska se voi. Se myös kävi hissun kissun hakemassa pari narulelua sänkyynsä kaveriksi! 

Hasseli on ihan valtavan suloinen tyttö, näen jo tulevaisuuteen, miten se on vapautunut ja innostunut leikkimään leluilla tai juoksemaan pihalla, tulee viereen rapsuteltavaksi! No, matkaahan sinne vielä on, mutta melkein 100 varmaksi voin sanoa, että näin tulee vielä käymään :))

Nyt me mennään vielä hissukseen eteenpäin, Hasseli määrää tahdin. Seuraava tavoite on ne valjaat ja pihalle. Sitten kun se antaa mun koskea niin, ettei se tunnu epämiellyttävältä. Ihana Hazel <3 





Hän on juuri muuttanut makkariin

Rentoutumista on tapahtunut
Narulelut pedissä
Tulimme juuri eläinlääkäristä, paniikkia pukkaa :(
Etätyöpäivä, Hasseli mukana, omasta tahdostaan