Mintulla on takana nyt pari päivää Suomessa. Hyvin on mennyt!
Lauantaina se oli vielä aika väsynyt. Kävimme etupihalla muutamaan otteeseen, se oli jännää. Meinasi mennä levottomuuden puolelle. Ja jännää oli myös se, että joudun laittamaan sille toisen remmin kiinni ennen ulos menoa. Mintullahan on kokoajan päällään valjaat sekä hihna, ikuisesti en tietenkään aio sillä vermeitä pitää päällä, mutta näin ensalkuun kyllä. Pihalla olemme vain rappusten vieressä, sillä siinä jo tuntuu olevan jännitystä riittämiin. Pihapiipahduksen jälkeen Minttu kiertelee asunnossa tutkimassa.
Sunnuntai oli jo selkeästi parempi päivä! Edistysaskelia on menty. Vihdoin tuli aamulla ensimmäinen Suomipissa, ulos. Olin jo levoton, kun se ei ollut syönyt, juonut eikä pissannut kertaakaan sen jälkeen, kun Suomeen tuli. La-su välisenä yönä se oli syönyt, juonut ja aamulla tuli pitkä pissa ulos, jipii!!! Nyt voi jatkaa kotiutumista hyvillä mielin! Pihalla se on nyt selkeästi lauantaita rauhallisempi. Nuuskii nurmikkoa ja myös maistelee sitä. Nostaa kuonoa ylös ja ottaa hajut talteen. Kävi kuitenkin niin, että naapurin mies, siis parin sadan metrin päässä, puskien ja puiden takana, käveli autolleen ja se oli Mintusta liian jännää. Se, mitä se teki, sai sydämeni pamppailemaan ilosta. Se pyrki sisälle! Se ei alkanut pyörimään remmissä ja säntäilemään päättömästi mihinkään, vaan se halusi äkkiä sisälle. Siellä on selkeästi Mintun turvapaikka!
Lisäksi sunnuntaina toisen remmin laittaminen ei aiheuttanut sille pelkoa, vaan se jo tiesi, että laitan vain remmin enkä sen enempää siihen koske. Eikä siinä vielä kaikki! Ulkoilun jälkeen ajattelin kokeilla, miten se suhtautuu siihen, että koirat saisi jääkaapista jotain hyvyyksiä. Otin juustoa, jokaiselle oma pieni siivu, tarjosin ensin omilleni ja sitten ojensin Mintulle, ajattelin, että se perääntyy. Eikä, se nuuski juustoa hetken kädessäni ja otti suuhun, muttei kuitenkaan tykännyt tai pystynyt jännitykseltään syömän, mutta se, että se ei pelästynyt kättäni, oli ihan mielettömän hienoa!
Meillä ei ole suunnitelmia jatkoon, me vaan ollaan. Ollaan niinkuin ei oltaisikaan. Ollaan tylsiä ja rauhallisia. Tehdään mitä normisti kotona tehdään, paitsi imuroidaan. Sitä me ei vielä tehdä :)
Ainiin, meinasi jäädä kertomatta, että Irinakissa ja Minttu nenänuuskuttelivat toisiaan hetken, ja molemmat kai totesi, että ai tommonen. Ei paljon kumpaakaan kiinnostanut! Pisteitä ropisee Minttulille!!
Tässä kuvaa parilta päivältä!
Tutustumista
Rauhoittavia signaaleita ja kunnon venytys
auringonottoa :) Liikuntaa on aika vähän vielä
